Keskinen kannanhoitoalue jäi ilman karhunkaatolupia – Suomen riistakeskus hylkäsi kaikki hakemukset

Riistakeskuksen mukaan edellytykset lupien myöntämiselle eivät täyttyneet. Ongelmat ovat riistakeskuksen mukaan olleet paikallisia ja liittyneet yksittäisiin karhuyksilöihin.

Riistakameran ottama kuva karhusta muutama tunti ennen kaatoa. Karhu köntystää metsässä lähellä asutusta.
Karhuhavaintojen määrä on lisääntynyt huomattavasti esimerkiksi Keski-Suomessa. Kuvan karhu liikuskeli Kannonkoskella toistuvasti pihoissa karkotusyrityksistä huolimatta. Se kaadettiin poliisin myöntämällä poikkeusluvalla heinäkuun alussa. Kuva: Riistakameran kuva

Suomen riistakeskus ei myöntänyt yhtään poikkeuslupaa karhun pyyntiin keskiselle kannanhoitoalueelle.

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi noin viikko sitten enintään 20 lupaa haettavaksi keskiselle kannanhoitoalueelle.

Alueelta tuli seitsemän poikkeuslupahakemusta, joilla haettiin lupaa yhteensä 22 karhun kaatamiseen.

Keski-Suomeen haettiin kahta, Etelä-Savoon kolmea ja Pohjois-Savoon kahta poikkeuslupaa.

Keskinen alue muodostuu Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnista. Lisäksi siihen kuuluu kuntia Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta sekä Päijät-Hämeestä.

Suomen riistakeskus kertoo tiedotteessaan, että hakemusten sekä hakemusaluekohtaisen tarkastelun perusteella ei löytynyt riittäviä edellytyksiä poikkeusluvan myöntämiselle.

Maa- ja metsätalousministeriön antamassa tuoreessa asetuksessa todetaan, että tiheys on pidettävä sellaisella tasolla, että karhun aiheuttamat vahingot ja haitat ihmistoiminnalle pysyvät kohtuullisella tasolla.

– Se tarkoittaa sitä, että ongelmia, haittoja ja vahinkoja voi olla, mutta ne eivät saa olla kohtuuttomia. Nyt päätösharkinnassa todettiin, että näillä hakemusalueilla ja näillä perusteilla haitat eivät ole tällä hetkellä kohtuuttomia, kertoo riistapäällikkö Olli Kursula Keski-Suomen riistakeskuksesta.

Lupahakemuksissa kuvatut ongelmat ovat riistakeskuksen mukaan olleet paikallisia ja liittyneet yksittäisten karhuyksilöiden toimintaan. Haitat eivät siis johtuneet karhukannan tasosta alueilla.

– Lisääntyneet havainnot ja ongelmat johtuvat yksittäisistä karhuista, ei niinkään siitä, että karhukanta olisi olisi alueella liian tiheä, Kursula kertoo.

Yksittäisten karhujen aiheuttamia ongelmia on ratkaistu muun muassa poistamalla turvallisuusuhkaa aiheuttaneet yksilöt poliisin päätöksellä.

Kannanhoidollinen karhunmetsästys on ollut tauolla kiristyneen oikeuskäytännön vuoksi.

Touko Kauppinen toimii petoyhdyshenkilönä Kannonkosken–Kivijärven riistanhoitoyhdistyksessä. Hänen tehtäviinsä kuuluu karhuhavaintojen kirjaaminen suurpetohavaintoja kokoavaan Tassu-rekisteriin. Heinäkuun alussa tehdyssä haastattelussa Kauppinen toivoi kaatolupia omalle alueelleen. Riistakeskus ei kuitenkaan lupia myöntänyt.

Suomen riistakeskus myönsi itäiseen Suomeen viime viikolla 129 poikkeuslupaa karhun metsästykseen.

Karhun kannanhoidollinen metsästysaika alkaa elokuun 20. päivänä ja päättyy lokakuun lopussa.