BRYSSEL Kiistely EU:n tulevasta rahankäytöstä saa lähtölaukauksen tänään. EU-komissio julkistaa esityksensä EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä.
Komission esitystä alkavat tämän jälkeen ruotia jäsenmaat ja EU-parlamentti.
Jäsenmaat ovat varsin yhtä mieltä siitä, että puolustukseen tarvitaan lisää rahaa. Eri mieltä ollaan muun muassa siitä, mistä rahat otetaan ja voiko budjetin loppusumma kasvaa.
Jostain pitäisi löytyä myös rahaa koronavelan kattamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Suomi kuuluu nettomaksajiin eli se maksaa unioniin enemmän kuin saa sieltä rahaa. Nettomaksajat ovat yleensä suhtautuneet nihkeästi budjetin kasvattamiseen.
Suomen hallituksen mielestä budjetin loppusumman pitää olla ”kohtuullinen”, ja budjettia voidaan kasvattaa, mikäli rahat menevät puolustukseen.
Nyt meneillään olevan kauden budjetti on 1 200 miljardia euroa. Se on yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
Lisäksi menoja on katettu koronasta selviämiseen otetulla 807 miljardin euron elpymispaketilla.
EU ryhtyy maksamaan koronavelkaa
Seuraavasta budjetista täytyy kaivaa rahaa siihen, että EU voi maksaa takaisin elpymispakettiin otettua lainaa.
Lainan lyhentäminen alkaa vuonna 2028. Komissio arvioi summan olevan jopa 20 prosenttia monivuotisesta budjetista.
Näillä näkymin komissio ei kaavaile lyhennyksen siirtämistä eteenpäin. EU toimisi siis toisin kuin valtiot, jotka eivät useinkaan maksa velkojaan kokonaan pois. Ne ottavat erääntyvän velan tilalle uutta velkaa ja maksavat vain korkoja.
– Kipulääke ei paranna haavaa, Euroopan kansanpuolueen meppi Sigfrid Muresan sanoi tiedotustilaisuudessa, jossa parlamentin budjettiesittelijät kertoivat odotuksiaan komission esityksestä.
Hän huomautti, että korot olivat vielä matalat, kun lainaa otettiin vuosina 2021–2022. Nyt uusi laina olisi kalliimpaa.
– Olisi vastuutonta toimia niin, ettei tiedetä, miten laina maksetaan takaisin ja siirtää sitä vain seuraaville sukupolville.
Keskustaoikeisto suojelee maataloutta
Budjetin suurimpia menoeriä ovat maatalous- ja aluetuet, joihin yhdessä kuluu 60 prosenttia rahoista.
Maataloustuen vähentämiseen on paineita. EU:n suurin poliittinen ryhmä, keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) nojaa kuitenkin myös maanviljelijöiden tukeen. Lisäksi ruokaturvallisuus ja omavaraisuus ovat korostuneet, kun Ukrainassa soditaan.
Aluekehitystukia taas on jäänyt edellisessä budjetissa tähän mennessä käyttämättä. Tuilla on tasoitettu alueellisia elintasoeroja, ja ne ovat varsinkin Itä-Euroopan maiden suosiossa.
Esillä on ollut maatalous- ja aluerahastojen yhdistäminen.
Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) toivoo, että asema Venäjän rajavaltiona huomioidaan.
Köyhän, suuren maatalousmaan Ukrainan EU-jäsenyys mullistaisi koko tukipolitiikan. Monien mielestä tähän olisi EU:ssa jo syytä varautua, vaikka jäseneksi tulo vielä kestääkin.
Kilpailukyky on yksi painopiste
Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi laski raportissaan, että EU:n pitäisi käyttää investointeihin 800 miljardia euroa vuosittain, jotta kilpailukyky kohenisi. Osan tästä pitäisi tulla julkisista varoista kuten EU:n budjetista.
Komission vastaus on kilpailukykyrahasto. Se olisi vastine Yhdysvaltain avokätisesti teollisuustukia jakavalle IRA-rahastolle. Rahastoon voitaisiin koota muun muassa digitalisoinnin ja puolustuksen hankkeet.
EU korostaa, että Yhdysvaltain ja Kiinan etumatka teknologian kehityksessä pitää saavuttaa.
Alla videolla Mario Draghi selvittää, miksi kilpailukykyyn on nyt pakko panostaa roimasti enemmän.
Isoille yrityksille uusi vero
Suurin osa budjetista kerätään jäsenmaksuina EU-mailta. Rinnalle komissio toivoo kuitenkin lisää omia varoja, joita olisivat esimerkiksi EU:n perimät verot, maksut ja tullit.
Ylen näkemän esitysluonnoksen mukaan komissio esittää yrityksille kokonaan uutta veroa. Sitä maksaisivat yli 50 miljoonan liikevaihtoa tekevät yritykset.
Lisäksi EU ohjaa osan päästökaupan tuotoista jäsenmaiden sijaan omaan kassaansa. Komissio esittää myös tupakkaveroa ja käytetyn elektroniikan veroa.
Financial Times -lehden mukaan komissio haluaisi mahdollisuuden ottaa markkinoilta yhteisvelkaa hätätilanteissa. Yhteisvelkaa vastustavat kuitenkin jyrkästi ainakin Saksa ja Hollanti.
Pääministeri Orpo linjasi budjettiin liittyen, että Suomi suhtautuu kriittisesti uusiin elpymisvälineiden kaltaisiin EU:n rahoitusvälineisiin.