15-vuotias Ewan treenaa jo tulevaa inttiä varten – liikuntaupseeri: ”Heikko­kuntoisten määrä on kasvanut”

Puolustusvoimat kannustaa nuoria kohottamaan kuntoaan ennen asepalvelukseen astumista. Liikuntakasvatus­aliupseerin mukaan heikko­kuntoisten määrä on kasvanut.

Ewan Wilsonin kesä on kulunut liikunnan parissa. Siihen on kuulunut lihaskuntotreeniä ja juoksuharjoituksia. Kuva ja video: Arttu Kuivanen / Yle

Puolustusvoimien keväällä julkaisema Ylipäällikön harjoitusohjelma on otettu hyvin vastaan nuorten keskuudessa.

Turkulainen 15-vuotias Ewan Wilson tarttui ohjelmaan heti, kun kuuli siitä. Nyt hän treenaa yhdessä isänsä Timothyn kanssa.

– Ohjelma vaikutti heti mukavalta ja ajattelin, että tätä voisi olla hauska kokeilla, Ewan kertoo.

Vaikka varusmiespalvelus on Ewanille ajankohtainen vasta muutaman vuoden päästä, kokee hän kampanjan hyödylliseksi myös henkisesti.

– On oppinut ottamaan vastuuta omasta treenistä ja tottunut siihen, että se tehdään, mitä tehdään. Kyllä tämä varmasti auttaa valmistautumaan, kun intti joskus koittaa.

Kaksi miestä harjoittelee ulkokuntosalilla kauniissa säässä käyttäen vihreitä voimistelutelineitä.
Lihaskunto on olennainen osa varusmiespalveluksen fyysistä suoriutumista kestävyyden rinnalla. Ewan ja Timothy Wilson treenaavat molempia. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Ylipäällikön harjoitusohjelman tavoitteena on tarjota tuleville varusmiehille yksinkertainen 12 viikon liikuntaohjelma, joka on helppo omaksua. Tavoitteena on tehdä varusmiespalveluksesta fyysisesti miellyttävämpi ja luoda pysyvä, positiivinen suhde liikkumiseen.

Ewan ei pidä itseään huippu-urheilijana, mutta liikunta on kuulunut hänen arkeensa harrastusmielessä. Harjoitusohjelman myötä juokseminen on tullut osaksi liikkumista.

– Isän kanssa on ollut hauska treenata. Olemme molemmat huomanneet kehitystä viikkojen varrella, Ewan sanoo.

Hyvä peruskunto helpottaa palvelusta

Alokas Martta Hokkanen aloitti asepalveluksen Säkylässä heinäkuun alussa. Ennen palvelukseen astumista Hokkanen suoritti Ylipäällikön harjoitusohjelman. Se löytyi sattumalta somesta samaan aikaan, kun armeijan aloittaminen läheni ja oma kunto mietitytti.

– Olin pitänyt vähän taukoa säännöllisestä treenaamisesta. Jännitti, miten jaksaa kantaa raskaampia varusteita ja pärjääkö pitkillä marsseilla, Hokkanen kertoo.

Alokas esittelee kouluttajille Ylipäällikön kunto-ohjelman esitettä.
Alokas Martta Hokkanen innostui Ylipäällikön harjoitusohjelmasta. Sektorinjohtaja, kapteeni Henrik Österlund ja liikuntakasvatusaliupseeri, ylikersantti Juuso Kärki pitävät ohjelmaa hyvänä uudistuksena. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Mukaan liikkumaan lähti myös oma perhe.

– Harjoitusohjelma oli hyvä kokemus. Se lähti rennosti liikkeelle: alussa oli lyhyempiä treenejä ja myöhemmin pidempiä. Oli helppo aloittaa, kun harjoitukset alkoivat kevyesti ja vaikeutuivat sopivasti, Hokkanen kuvailee.

Ylikersantti Juuso Kärki toimii liikuntakasvatusaliupseerina Säkylän varuskunnassa ja näkee alokkaiden fyysisen kunnon ja kehityksen.

Hänen mukaansa varusmiesten lähtötaso vaihtelee paljon.

– Heikkokuntoisten määrä on kasvanut, Kärki toteaa.

Liikuntakasvatusaliupseeri Juuso Kärki kertoo videolla, kuinka varusmiesten heikentynyt kuntotaso näkyy.

Video: Arttu Kuivanen / Yle

Kärki pitää Ylipäällikön harjoitusohjelmaa tervetulleena uudistuksena, joka madaltaa kynnystä aloittaa harjoittelu jo ennen palveluksen alkua.

– Tärkeintä on nimenomaan aloittaa liikkuminen ajoissa. Ylipäällikön kunto-ohjelmassa on matala kynnys, ja harjoitukset on helppo sovittaa arkeen. Ohjelma ei vaadi aiempaa liikuntataustaa, vaan sopii kaikille, Kärki toteaa.

Perusvaatimukset ovat kaikille samat tasosta riippumatta

Varusmiespalveluksen perusvaatimukset ja tavoitteet ovat kaikille samat kuntotasosta riippumatta, mutta erilaiset varusmiestehtävät tuovat niihin poikkeuksia.

Jokaisen tulee osallistua alokasjaksolla samoihin koulutuksiin, harjoituksiin ja fyysisiin suorituksiin, kuten marsseihin ja kuntotesteihin.

Kuvassa kaksi henkilöä tutkii opastaulua, jossa on ohjeita kokovartalon voimatreeniin. Päällään heillä on maastopuvut, ja ympärillä on aidattu ulkoilma-alue. Taulussa näkyy treenin eri osioita, kuten syväkyykky, punnerrukset ja jalanojennus.
Puolustusvoimat on panostanut liikuntapaikkoihin. Säkylän varuskunnan ulkokuntosali tarjoaa hyvät puitteet treenamiselle. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Liikuntakasvatusaliupseeri Juuso Kärjen mukaan oma kuntotaso vaikuttaa siihen, kuinka haastavilta palveluksen vaatimukset tuntuvat niin fyysisesti, henkisesti kuin psyykkisestikin.

– Hyvä kunto helpottaa jaksamista palveluksen aikana. Etenkin sotaharjoituspäivät ovat pitkiä ja kuormittavia, mutta hyvällä fyysisellä kunnolla selviää paremmin ilman ylimääräisiä ponnisteluja, Kärki sanoo.

Sotilas tutkii juoksukilpailujen tulostauluja Cooperin testin suorituspaikalla metsän reunalla.
Kuntotestit ovat osa asepalveluksen suorittamista. Liikuntakasvatusaliupseeri Juuso Kärjen mukaan nuorten fyysinen kunto on huonontunut. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Intti ei vielä ole suurin puheenaihe Ewan Wilsonin kaveripiirissä, mutta keskustelua käydään siitä, kuka aikoo varusmiespalvelukseen ja kuka siviilipalvelukseen.

Fyysisestä kunnosta sen sijaan puhutaan harvemmin.

– En usko, että kaveripiirissä vielä juuri mietitään kuntoa inttiä varten, mutta tämä ohjelma voisi varmasti auttaa niitä, joilla palvelus on pian edessä, Ewan arvioi.

Tasavallan presidenttiä, Puolustusvoimien ylipäällikkö Alexander Stubbia Wilson pitää mainiona esikuvana liikunnan pariin kannustamiseen.

– On hyvä, jos tämän avulla saadaan edes muutama ihminen enemmän liikkumaan, Ewan summaa.