Espoolainen Idil Hussein on tehnyt akateemista historiaa. Hän on ensimmäinen Suomessa syntynyt somalitaustainen nainen, joka on väitellyt tohtoriksi Suomessa.
Husseinin väitöskirja tarkastettiin hyväksytysti heinäkuun alussa Helsingin yliopistossa. Se käsittelee tekijöitä, jotka liittyvät vanhempien aikomuksiin rokotuttaa lapsensa.
– Kun olin nuorempi, niin ei ollut juurikaan minun näköisiä ihmisiä, jotka ovat päässeet tähän pisteeseen. On aina kiva olla ensimmäinen, mutta siihen liittyy myös vastuuntunne siitä, että toimin roolimallina ja tienraivaajana muille, Hussein kertoo.
Hussein toivoo, että tohtoriputkesta putkahtaisi lisää somalitaustaisia.
Pitkä tie tohtoriksi
Husseinilla on takana pitkä tie elämää ja opiskelua ennen tohtorinhattua.
Hänen vanhempansa saapuivat Somaliasta Suomeen vuonna 1990. 33-vuotias Hussein on itse syntynyt Kuopiossa. Sieltä perhe muutti pian Espooseen, ja pääkaupungin kupeessa hän asuu edelleen.
Opiskelua hänelle on kertynyt lukion jälkeen ammattikorkeakoulussa Vantaalla, yliopistotutkinto ja opinnäytetyö Britanniassa sekä maisteriopinnot Ruotsissa. Hän valmistui Tukholman Karoliinisesta instituutista 2017. Tohtoriksi hän kouluttautui Helsingin yliopistossa väestön terveyden tohtoriohjelmasta.
Parhaillaan hän työskentelee erikoissuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) Helsingissä. Uusia opintoja ei ole kiikarissa.
– Nyt keskityn töihin.
THL:llä Hussein on työskennellyt hankkeissa, jotka liittyvät terveyteen Suomen somaliyhteisössä.
Rokote-epäröintiä
Husseinin väitöskirja keskittyy influenssa- ja papilloomavirusrokotteisiin (HPV) ja tekijöihin, jotka vaikuttavat vanhempien aikomukseen ottaa lapselleen rokote. Kyselyyn vastasi 3 200 vanhempaa Oulusta, Pietarsaaresta, Mustasaaresta, Kuopiosta ja Espoosta.
– Haittavaikutusten pelko on yleisin syy sille, minkä takia vanhemmat eivät ole ottaneet tai eivät aio ottaa HPV-rokotetta tyttärelleen. Influessarokotteessa yleisin syy oli, että terveydenhoitaja ei ole tarjonnut sitä, Hussein sanoo.
Husseinin tutkimuksessa ilmenikin, että rokote ei läheskään aina jäänyt ottamatta aatteellisista tai periaatteellisista syistä, vaan matalaan rokotuskattavuuteen vaikuttivat esimerkiksi logistiset ja saatavuuteen liittyvät seikat.
Tutkimus ei löytänyt yhtä yksittäistä syytä siihen, miksi vanhemmat ottavat tai eivät ota rokotetta lapselleen.
– Se on aina monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset syyt.
Husseinin mukaan rokotusaikomuksiin vaikuttavat muun muassa asuinpaikkakunta, lasten lukumäärä, vanhempien äidinkieli, äidin koulutustaso ja rokotusohjelman noudattaminen.
Entuudestaan oli tiedossa, että Itä-Suomessa rokotetaan kattavammin kuin lännessä. Tutkimus todensi, että näin on edelleen influenssarokotteen kanssa, mutta HPV-rokotteessa alueellista eroa ei ollut.
Husseinin mukaan rokote-epäröintiä on ollut jo vuosisatojen ajan, mutta nyt se on nousussa maailmalla.
– Yhdysvalloissa terveysministeri on avoimesti antanut rokotevastaisia lausuntoja. Tämä tietenkin lisää rokote-epäröintiä kansalaisten keskuudessa.
Husseinin mukaan maailman tapahtumien vaikutukset voivat näkyä myös Suomessa.
– Suomi ei ole immuuni maailmalla tapahtuville asioille. Mutta tällä hetkellä rokottamattomuus on Suomessa harvinaista, prosentin luokkaa.
Odotuksia asiantuntijoille
Suurin osa vanhemmista suhtautuu positiivisesti rokoteasiantuntijoihin. Tutkimuksessaan Hussein tiedusteli vanhemmilta, millaisia ominaisuuksia rokoteasiantuntijalla kuuluu olla.
– Tiivistettynä rokoteasiantuntijalla tulee olla oikeanlainen tieteellinen tutkinto, käytännön kokemusta, hyvät kommunikaatiotaidot sekä tiedeyhteisön hyväksyntä.
Sen lisäksi vanhemmat haluavat, että rokoteasiantuntija on rehellinen ja poliittisesti sitoutumaton: irrallinen politiikasta ja lääkefirmoista sekä poliittisen ohjauksen ulkopuolella.
Pitääkö rokoteasiantuntijan aina tietää kaikki?
– Ei. Vanhempien mielestä oli tärkeätä, että rokoteasiantuntijalla on tarpeeksi rohkeutta myöntää oma epävarmuutensa ja myös myöntää, jos hän on tehnyt virhearvion.
– Muutama vanhempi oli sitä mieltä, että rokoteasiantuntija on asiantuntija silloin, kun hän menee valtavirtaa vastaan, Idil Hussein kertoo.
Suosittu terveysvalistaja
Hussein on jo vuosia puhunut terveysasioista somaliyhteisölle suunnatuissa tilaisuuksissa. Ne on pidetty yleensä moskeijassa, ja kuulijoita on ollut kerrallaan noin sata.
– Kaikenikäisiä miehiä ja naisia, mutta naisia on ollut kuulijoissa enemmän, Hussein kertoo.
Husseinin mukaan somaliyhteisö on ollut ”hirmu innoissaan” hänen pitämistään terveyden edistämisseminaareista ja kysymyksiä sataa. Keskusteluissa on ollut aiheina muun muassa mielenterveys, diabetes sekä lapsuusajan rokotteet.
Nyt Idil Hussein tunnetaan somaliyhteisössä tohtori Husseinina, ja aivan tuntemattomatkin ovat onnitelleet häntä akateemisesta saavutuksesta.
Yleisö on myös kysynyt Husseinilta näkemystä jonkun lääkärin tai hoitajan toisaalla sanomaan asiaan tai neuvoon. Sopivasta ruokavaliostakin tiedustellaan oman kulttuuritaustan näkökulmasta.
Ahkera kysyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö somaliyhteisö luottaisi suomalaiseen terveydenhuoltoon.
– Sanoisin, että luotetaan. Olen yhden tutkimuksen tehnyt somaliyhteisössä, ja ilmeni, että terveydenhuollon ammattilaiseen, erityisesti neuvolaterveydenhoitajaan luotetaan todella paljon. Lääkärin, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan sana painaa paljon, Hussein toteaa.
Eikä esimerkiksi lääkärin taustalla ole väliä.
Korjattu 24.7.2025 klo 12.18: Jutun otsikosta sai aiemmin käsityksen, että Idil Hussein on ensimmäinen somalitaustainen tohtori Suomessa. Tosiasiassa hän on ensimmäinen Suomessa syntynyt somalitaustainen nainen, joka on väitellyt tohtoriksi suomalaisessa yliopistossa.
Onko sinulla meille juttuvinkki?
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen miika.koskela@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.