Jesse Puljujärven, 27, menneeseen kauteen mahtui paljon.
Armottomalla työllä isoista lonkkaleikkauksista huippukuntoon palannut kärppäkasvatti aloitti kauden Pittsburghissa, mutta joutui siirtolistalle ja päätyi sieltä lopulta Floridan farmijoukkue Charlotteen. Farmijoukkueen kanssa Puljujärvi eteni aina AHL-liigan finaaleihin, joissa taipui Abbotsfordille.
Pian kauden päättymisen jälkeen sveitsiläisseura Geneve-Servette tiedotti tehneensä kaksivuotisen sopimuksen voimalaiturin kanssa.
Jos NHL:n koronakausi jätetään laskuista, Puljujärvi pelaa ensimmäisen kautensa Euroopassa sitten sesongin 2019–2020, jolloin tämä edusti Kärppiä. Sveitsissä Puljujärvi ei ole aiemmin pelannut.
Yle Urheilu tavoitti Puljujärven Oulusta, missä tämä tavallisesti kesänsä viettää. Jääharjoittelun hän tekee muiden NHL-pelaajien kanssa, mutta kuivaharjoittelu sujuu viime vuosien tapaan fysiikkavalmentaja Seppo Urpilaisen kanssa privaatimmin.
– Meillä on lonkkahommien pohjalta dataa Urpilaisen kanssa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Tiedetään aika hyvin, mitä täytyy tehdä, joten se on itselleni hyvä ja helppo ratkaisu. Hänen kanssaan on helppo toimia, Puljujärvi kehuu.
Eurooppaan paluun syyt olivat lopulta Puljujärven kohdalla hyvin selkeät.
– Hyvillä mielin minä Eurooppaan palaan. Hain tietenkin NHL-sopimusta, mutta mitään järkevää ei löytynyt. Sveitsi tuntui tähän väliin hyvältä ratkaisulta. Aika kovaa tuossa sai pari vuotta NHL:ssä taistella. Jos tästä saisi henkilökohtaisesti hieman nostetta taas uralle.
Kiekolliseen rooliin – pitkästä aikaa
Taistelulla Puljujärvi viittaa nimenomaan omaan rooliinsa NHL-joukkueissa. Kiekollisena pelaajana taalakaukaloihin jo yhdeksän vuotta sitten suunnanneesta laitahyökkääjästä alettiin viime vuosina leipoa enemmänkin nelosketjun pienien minuuttien rikkovaa pelaajaa.
Halu pelata enemmän kiekolla ajoi Puljujärven Eurooppaan.
– Todellakin. Haluan pelaa enemmän kiekolla ja se on sitä, mistä nautin. Nelosketjun rooli ei ole minulle paras eikä varsinkaan, kun NHL:ssä vastuuta alivoimalla ei juurikaan tullut. Siinä jää rooli aika pieneksi.
– Jos tässä nyt saisi paukuttaa pari vuotta isossa kiekollisessa roolissa ja pelata paljon, niin voisi päästä oman pelin kanssa taas eteenpäin, Puljujärvi pyöritteli.
Puljujärven puhuessa rivien välistä on yhtä kaikki helppo poimia määrätietoinen ja positiivinen NHL-pohjavire. Vaikuttaa siltä, ettei uskomattoman sitkeästi unelmansa eteen etenkin viime vuosina raastanut Puljujärvi ole vieläkään sulkenut NHL-ovea.
– Totta kai se on tavoitteena. Tuntuisi tyhmältä 27-vuotiaana, kun kroppakin alkaa taas olla kunnossa, luopua siitä. Se on tavoite ja sen minä tarvitsen, että palo pysyy yllä. Haluan pelata vielä maailman parhaassa liigassa ja toivottavasti tämä auttaa siihen.
Suomalaisten kanssa samaan ketjuun?
Ainakin hyvään joukkueeseen Puljujärvi pääsee uutta nostetta hakemaan. Vaikka Geneve-Servette jäi yllättäen pudotuspelien ulkopuolelle menneellä kaudella, sitä edeltävien neljän kauden aikana se oli finaaleissa kahdesti ja voitti mestaruuden kertaalleen.
Myös suomalaisväriä löytyy joukkueesta paljon. Markus Granlundin, Sakari Mannisen ja Vili Saarijärven lisäksi penkin takaa löytyy Ville Peltonen apuvalmentajan paikalta.
Puljujärvi voisi hyvinkin olla vaihtoehto Mannisen ja Granlundin vierelle KalPaan palanneen Teemu Hartikaisen korvaajana. Manninen, Granlund ja Hartikainen triona kylvi tuhoa ympäri Euroopan vuosikausien ajan.
– Olisihan se kova päästä suomalaisten kanssa pelaamaan ja peliä kehittämään.
– Muutenkin on tuosta joukkueesta tosi hyvä fiilis. Kasassa on hyvä joukkue ja mukana on tuttuja suomalaisia. Meillä on mahdollisuus menestyä eikä tällä joukkueella voi oikeastaan olla kuin yksi tavoite: voittaa koko homma. Lähden omalla osaamisellani auttamaan ja pelaamisesta nauttimaan, Puljujärvi vakuuttaa.
Leijonat tähtäimessä
Paluu Eurooppaan tekee Puljujärvestä myös maajoukkueen näkökulmasta erittäin mielenkiintoisen pelaajan.
Antti Pennasen Leijonat on keskellä sukupolvenvaihdosta, ja tähän murrokseen terve ja hyväkuntoinen Puljujärvi voisi tuoda merkittävää lisäarvoa. Kiinnostus on varmasti molemminpuolista.
– Maajoukkue on minulle iso tavoite.
Mitä ajatuksia Milanon olympiakiekko aiheuttaa?
– Jos minä kunnon vireeseen pääsen, niin en mahdottomana pidä sitäkään. Totta kai siellä on helvetisti hyviä suomalaispelaajia tarjolla, mutta jos meikäläisellä oikein kinttu liikkuu viimeisen päälle, niin pystyisin minä sielläkin joukkuetta auttamaan, Puljujärvi linjaa.
Korjattu kello 15.13: Puljujärvi lähti Yhdysvaltoihin yhdeksän vuotta sitten, toisin kuin aiemmin jutussa mainittiin.