Humppilassa kokoontui tällä viikolla reilut puolenkymmentä ihmistä, joiden sukuhaudat ovat Vallan nummen hautausmaalla. He aikovat perustaa yhdistyksen, jotta heillä säilyy mahdollisuus saada aikanaan oma uurna sukuhautaan.
Paikalle tulleet kertovat, että hautaamisen kieltäminen tuli täytenä yllätyksenä. Luonnonkaunis hautausmaa sijaitsee kauniin peltomaiseman keskellä syrjäisessä paikassa.
Kielto hämmästyttää ja herättää suuttumusta.
Ritva Syrjänen osoittaa harmaata hautakiveä. Sen alla lepäävät hänen vanhempansa ja isovanhempansa. Syrjäsen uurnalle on paikka sukuhaudassa heidän rinnallaan.
– Tämä on niin lähellä sydäntä, että tänne on tarkoitus minunkin tulla, mutta ei sitä nyt tiedä, Syrjänen pohtii.
Aluehallintovirasto kielsi viime viikolla hautaamisen sata vuotta sitten perustettuun yksityiseen kalmistoon, koska sille ei ole tarkastuksissa löydetty lain vaatimaa ylläpitäjää.
Vallan nummen hautausmaa on siistissä kunnossa, sillä omaiset ovat pitäneet huolta hautapaikoista ja ympäristöstä. Tämä ei uuden lain mukaan riitä.
Äidin uurna maan poveen kesällä 2024
Nykyinen hautaustoimilaki tuli voimaan vuonna 2004. Koska hautaamista on jatkettu sen jälkeen, hautausmaan kiinteistön ja ylläpitäjän tulisi täyttää lain vaatimukset.
Jotta hautausmaa saataisiin uudestaan käyttöön, on löydyttävä yhdistys tai säätiö, joka hakee lupaa sen ylläpitoon ja sitoutuu siihen. Mikäli edellytykset luvalle täyttyvät, lupa saatetaan myöntää.
Ritva Syrjäsen isä haudattiin tänne joitakin vuosia sitten ja äidin uurna kaivettiin sukuhautaan noin vuosi sitten kesällä.
– Veli kaivoi uurnalle montun ja itse peitettiin. Kirkosta eronneita, eli ei ollut pappia siunaamassa täällä eikä missään muuallakaan. Näin se on aina tehty. Jo silloin, kun isovanhemmat tänne haudattiin, kertoo Syrjänen.
2000-luvulla tehdyissä hautaamisissa Syrjänen sukulaisineen on tietämättään rikkonut hautaustoimilakia.
– En tiennyt, että tämä on luvaton. Varmaan moni muukaan täällä ei ole tiennyt sitä. Kyllähän tänne melkein joka vuosi joku haudataan.
Hautausmaa sijaitsee Vallan tilan mailla, jotka kuuluvat nykyään perikunnalle. Yle tavoitti perikunnan jäsenen. Hän ilmoitti, että perikunta ei kommentoi asiaa.
Avi: ei seuraamuksia tuoreista hautaamisista
Useat omaiset ovat viime viikon jälkeen olleet yhteydessä Itä-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimivastuualueen johtajaan Anu Liljeströmiin. Hän kertoo, että aluehallintovirasto ei aio vaatia seuraamuksia jo tehdyistä hautauksista.
– Minulla on käsitys, että yksityishenkilöt ovat hyvässä tahdossa ja uskossa hoitaneet sukulaistensa hautoja. He ovat pitäneet hautausmaan erittäin hyvässä kunnossa, eli on siellä itse asiassa pidetty hautausmaata yllä.
Avi antoi yleistiedoksiantona päätöksen, joka toistaiseksi kieltää hautaamiset. Kiellon ilmoittamisen jälkeen tehdyistä hautaamisista seuraa mahdollisesti rangaistus hautarauhan rikkomisesta.
– On poliisiasia, jos joku nyt sinne hautaa vainajan tai laskee uurnan.
Anu Liljeström myöntää olevan aika karua, jos ihminen yhtäkkiä kuulee, että hänen uurnaansa ei voi laskea sukuhautaan.
– Kyllä, ihan varmasti on. Ja hautausmailla on myös historiallista arvoa yllättävän paljon.
Liljeström on korostanut omaisille hautarekisterin tekemistä ja arkistointia, koska suvuilla on tietoa paikalle haudatuista.
– Tämä on nimenomaan sitä historiatietoa, jota pitäisi saada talteen ja arkistoitua tulevia sukupolvia varten. Sitten ei olisi vain sukukuntien tiedossa, keitä sinne on haudattu.
Anu Liljeström tähdentää, että hautaustoimilain tarkoitus on turvata hautojen säilyminen.
– Suomen hautaustoimilaki lähtee siitä, että kun ihmisten ruumis tai tuhka haudataan, hauta on pysyvä. Tästä syystä sääntely on aika tiukkaa.
Tarvittaessa oma yhdistys
Tahtoa riittää perustaa yhdistys hautausmaata ylläpitämään, toteaa Saija Aaltonen. Täällä lepää hänen isoisoisä Urho ja tämän vanhemmat.
– Tämä hautausmaa on minulle arvokas asia. Täällä on minun sukuani haudattuna. Olen ajatellut, että itse pääsisin tänne sitten joskus.
Uutinen käyttökiellosta oli Aaltosella jopa yllättävän kova isku. Hän on läheisilleen kertonut, että haluaa tuhkansa sukuhautaan Vallan nummelle.
– Yllätyin itsekin, miten paljon se kosketti minua ja miten hurjalta se tuntui. Kyllä se pelästytti. Entä minun hautaukseni, miten sen käy aikanaan?
Myös Aaltosen äidin Sirpa Nirkkosen tunteet nousivat pintaan, kun hän kuuli, ettei sukuhautaan ei saisi enää haudata ketään.