Euroopan komissio esittää EU:lle 2 000 miljardin euron budjettia vuosille 2028–2034.
Nykyinen, vuodet 2021–2027 kattava rahoituskehys on kooltaan noin 1 200 miljardia euroa, joten lisäys on todella tuntuva.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuvailee Ylelle budjetin sisältöä oikeansuuntaiseksi, mutta tasoa aivan liian korkeaksi.
– Maailmantila on hyvin poikkeuksellinen, ja EU:lta odotetaan todella paljon Ukrainan tukemiseen, puolustukseen, kilpailukyvyn parantamiseen, moniin muihin asioihin, eli on selvää että budjettiesitys kasvaa.
Orpon mukaan Suomi ei kuitenkaan voi hyväksyä tämän kokoluokan budjettia. Orpon mukaan Suomi suhtautuu kielteisesti myös kriisivälineeseen.
Ehdotukseen sisältyy kehyksen ulkopuolinen kriisiväline, josta voitaisiin myöntää lainamuotoista tukea jäsenmaille erityisissä kriisitilanteissa.
– Me vastustamme tämän kaltaista yhteisvelkaan perustuvaa välinettä, Orpo sanoo.
Suomi on vastustanut budjetin kasvattamista
Orpo muistuttaa, että komissio lähtee liikkeelle mahdollisimman korkeasta rahoituksen määrästä. Orpon mukaan jäsenmailla on aina historiassa tiukka taloustilanne ja silloin tullaan varmasti painamaan kokonaistasoa alaspäin.
– Silloin meidän pitää Suomena huolehtia, että meille tärkeät asiat pysyvät siellä ja niiden rahoitusta vahvistetaan.
Orpo pitää kuitenkin väistämättä selvänä, että Suomen jäsenmaksut kasvavat.
Suomen kanta on ollut, että budjettia voidaan kasvattaa maltillisesti, mikäli rahat menevät puolustukseen.
Esityksessä 131 miljardia ohjataan puolustukseen ja avaruusohjelmaan, mikä on komission mukaan viisi kertaa suurempi summa kuin nykyisin. Lisäksi EU-komissio esittää, että varsinaisen budjetin rinnalle perustetaan 100 miljardin euron rahasto Ukrainan tukemiseksi.
Orpon mielestä on positiivista, että Ukraina, turvallisuus, puolustuksen vahvistaminen ja raja-alueiden huomioinen ovat voimakkaasti esillä.
– Meidän on pakko tukea Ukrainaa ja antaa vahva tukilupaus, mutta se ei kuitenkaan voi olla pois meidän välttämättömistä omista menoista, Orpo sanoo.
Orpo muistuttaa, että tästä alkaa nyt neuvotteluprosessi ja se kestää kaksi vuotta.
– Sinä aikana täytyy konkretisoida ne hyvät kirjaukset, kun samaan aikaan neuvotellaan kokonaistasoa alaspäin.
Komission esitystä alkavat tämän jälkeen ruotia jäsenmaat ja EU-parlamentti. Budjetti tarvitsee hyväksynnän EU:n kaikilta 27 jäsenmaalta ja Euroopan parlamentilta.
Europarlamentaarikot kritisoivat esitystä
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) kritisoi komission budjettiesitystä tiedotteessaan.
– Komission esitys seuraavaksi EU:n seitsemän vuoden budjetiksi näyttää huolestuttavalta, Heinäluoma sanoo.
Heinäluoman mukaan Suomen saanti EU-budjetista voi olla vähenemässä useamman kokonaisuuden osalta samalla, kun jäsenmaksut nousevat.
Myös kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla kritisoi EU-budjetin kasvattamista jäsenvaltioiden rahoilla.
– En kannata budjetin kasvattamista jäsenmaksujen ja yhteisen velan kautta. EU:n omien varojen laajentaminen on ainoa toimiva ratkaisu budjetin kasvattamiseksi, Salla sanoo tiedotteessa.
Sallan mukaan komission olisi pitänyt kohdistaa verotusta suuryrityksiin ja ensisijaisesti EU:ssa toimiviin ulkomaisiin yrityksiin, kuten digijätteihin, ja tuoda digivero uudelleen pöytään.
– Nyt se jäi Trumpin tullien pelossa ulkopuolelle, Salla toteaa.
Myös vihreiden europarlamentaarikot Ville Niinistö ja Maria Ohisalo näkevät, että komission esitys EU:n uusista omista varoista jäi köykäiseksi ja monia mahdollisuuksia laajentaa rahoituspohjaa jätettiin käyttämättä, kuten esimerkiksi lentovero ja digipalveluvero teknologiajäteille.
Suomi kuuluu EU:n nettomaksajiin
EU:n budjetti rahoitetaan suurilta osin valtioiden maksamilla jäsenmaksuilla. Suomi kuuluu nettomaksajiin eli se maksaa unioniin enemmän kuin saa sieltä rahaa.
Vuonna 2023 Suomi maksoi asukasta kohti 150 euroa. Sen sijaan Viro, Kroatia ja Latvia olivat vuonna 2023 nettohyötyjiä, sillä maat saivat EU:lta yli 600 euroa asukasta kohti.
Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. Vuonna 2007 ero oli pieni, mutta vuonna 2023 ero oli noin 700 miljoonaa euroa. Suurimmillaan Suomen maksut EU:lle ovat olleet vuonna 2021.
Suurin osa Suomen EU:lta saamista euroista on mennyt maatalouden ja maaseudun tukemiseen.
Maatalouden leikkauksille täysi tyrmäys MTK:lta
Keskiviikkoillan tietojen mukaan komissio on leikkaamassa maatalouspolitiikan rahoitusta jopa 20 prosentilla.
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK antaa täyden tyrmäyksen komission esitykselle maatalouspolitiikasta. MTK:n johtokunta katsoo, että komissio esityksellään pettää strategisen dialogin ja maatalousvision yhteydessä antamansa lupaukset.
Tiedotteessa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo kyseessä olevan maatalouspolitiikan järkälemäisin uudistus yli 30 vuoteen.
– Kaikki ymmärtävät, kuinka EU:n on nykyisessä maailmantilanteessa vahvistettava turvallisuuttaan ja huoltovarmuuttaan. Nyt komissio jättää näiden keskeisen tuottajan, EU-alueen viljelijän, suureen epävarmuuteen elinkeinon rahoituksen osalta.
MTK:n johtokunta vaatii Suomen hallitukselta voimakasta vaikuttamista yhdessä kumppanimaiden kanssa komission rahoitusmallin korjaamiseksi.