Jalkapallon EM-kisat 2.–27. heinäkuuta Ylen kanavilla. Katso kisaohjelma ja tv-lähetystiedot tästä linkistä.
Helmarien EM-kisat päättyivät viime viikon torstaina dramaattisesti alkulohkoon, kun Sveitsi tasoitti toisella lisäaikaminuutilla ottelun lukemiin 1–1.
Helmarit olisi tarvinnut tavoitteensa saavuttamiseen, kahdeksan parhaan joukkoon yltämiseen, voiton Sveitsistä. Nyt voitto jäi yhden päästetyn maalin päähän.
Ylen asiantuntija Maiju Ruotsalainen ja Mari Savolainen korostivat EM-studiossa lauantaina, että Sveitsin tasoitusmaalin kaltaisissa tilanteissa pitäisi olla puolustajilla kristallinkirkkaat toimintatavat.
Riola Xhemailin viimeistelemässä Sveitsin tasoitusmaalissa vaikutti kuitenkin siltä, että kaikki pelaajat eivät olleet kartalla Suomen toimintatavoista.
Helmarien päävalmentaja Marko Saloranta vieraili Ylen EM-studiossa keskiviikkona Norjan ja Italian EM-puolivälierän tauolla.
Saloranta kertoo olevansa ylpeä joukkueesta, mutta silti äärettömän pettynyt tuloksesta. Saloranta kertoo, että ei ole päässyt yli pettymyksestä, eikä usko pääsevänsä yli siitä ”vielä vähään aikaan.”
Yle kysyi Salorannalta, tiesivätkö kaikki pelaajat, miten toimia Sveitsin tasoitusmaaliin johtaneessa tilanteessa.
Saloranta myöntää, että Helmarit oli ”vähän passiivinen” viimeisillä minuuteilla.
– Kun vaihdoimme viiden pelaajan alakertaan, tuo oli ensimmäinen kerta, kun olimme passiivisia, Saloranta sanoi Sveitsin tasoitusmaalista.
Saloranta myöntää, että palloon olisi pitänyt saada enemmän painetta ja tilanne olisi ehkä pitänyt selvittää, koska Suomella oli pelaajien ylivoima rangaistusalueellaan.
– Tämä on iso pettymys. Tuo oli Sveitsin ainoa laatupaikka maalimme jälkeen, Saloranta totesi.
Tehoton Helmarit: Päävalmentajalta positiivinen vertaus
Helmarien EM-otteissa puhutti myös joukkueen tehottomuus. Suomi teki jokaisessa kolmessa EM-ottelussaan vain yhden maalin.
Tilastopalvelu Optan mukaan Suomi laukoi alkulohkossa kahdeksanneksi eniten kaikista kuudestatoista EM-joukkueesta.
Laukauksia rangaistusalueelta oli kuitenkin neljänneksi vähiten. Maaliodottama laukausta kohden oli myös neljänneksi huonoin. Maaliodottama tarkoittaa, millä todennäköisyydellä laukaus menee maaliin asteikolla 0–1.
Saloranta myöntää, että 36 maalintekoyrityksestä kolme maalia ei riitä. Salorannan mukaan Helmarit pääsi EM-kisoissa kuitenkin tarpeeksi paljon ja tarpeeksi hyville maalintekopaikoille.
– Jos ollaan näin kovia maita vastaan 12 kertaa ottelua kohden maalintekopaikassa ja yli 15 kertaa ottelua kohden vastustajan rangaistusalueella pallollisena, se on riittävä määrä. Kun noin kovia joukkueita vastaan tulee noin paljon maalintekopaikkoja, pitää pelata pirun hyvin, Saloranta sanoi ja vertaili myös kolmen vuoden takaisiin EM-kisoihin.
– Voi miettiä sitä, että Suomi oli edellisissä EM-kisoissa keskimäärin 4,3 kertaa ottelua kohden vastustajan rangaistusalueella. Nyt olimme jokaisessa ottelussa vastustajan rangaistusalueella useammin kuin edellisissä EM-kisoissa yhteensä.
Saloranta vastaa maaliodottamatilastoon myös niin, että Suomi laukoi vastustajan blokkiin tai laukaus ei koskaan lähtenyt. Näitä ei sitten merkitty maaliodottamaan.
– Pystyimme kyllä tuottamaan todella paljon paikkoja. Ympäri Eurooppaa on kehuttu, mitä olemme pystyneet tuottamaan.
Jos verrataan Suomen vastustajia Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan maailmanrankingin perusteella, kolme vuotta sitten EM-kisoissa Helmareilla oli kovempi alkulohko.
Tuolloin Suomi sai vastaansa Saksan, Espanjan ja Tanskan. Edellisten EM-kisalohkojen arpomishetkellä Saksa oli Fifan rankingin kolmas, Espanja kymmenes ja Tanska viidestoista. Tuolloin Suomi oli rankingissa 25:s.
Nyt Suomen vastustajat olivat Islanti (Fifan ranking lohkojen arpomishetkellä 14:s), Norja (16:s) ja Sveitsi (23:s). Suomi oli arpomishetkellä rankingin 26:s.
Tulevaisuuteen pitää katsoa kriittisesti
Helmarien EM-jatkopeleistä putoamisen ja tehottomuuden jälkeen on puhuttanut myös suomalaispelaajien nykytaso ja tulevaisuus.
Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti totesi Sveitsi-pelin jälkeen Ylelle suomalaisen naisjalkapallon tilasta, että Helmarien määrä huippusarjoissa on ”jo melkein neljän vuoden päähän asetetussa tavoitteessa” ja Suomella on ”hyviä pelaajia huippuliigoissa ja huippujoukkueissa”.
Palloliiton laatimassa suomalaisen jalkapallon vuosien 2025–2028 strategiassa kerrotaan strategiseksi tavoitteeksi pelaajat kansainvälisellä huipulla ja yhdeksi strategiseksi mittariksi kymmenen huippusarjoissa pelaavaa naista.
Tosin huhtikuussa 2024 hyväksytyssä strategiassa ei kuitenkaan vielä julkaistu vuoden 2028 tavoitetta suomalaisten naispelaajien määrälle kuudessa parhaassa sarjassa.
Ylen asiantuntijoista Heidi Kivelä peräänkuulutti aiemmin EM-studiossa kunnianhimoa ja muistutti, että Suomella ei ole ollut 15 vuoteen Euroopan huipputason hyökkääjiä.
Helmarien EM-joukkueessa oli mukana kahdeksan pelaajaa maailman viidestä kovimmasta liigasta – neljästä eurooppalaissarjasta ja Yhdysvaltojen sarjasta. EM-pelaajista seitsemän on kuitenkin edustanut sarjojensa heikoimpia joukkueita.
Sanni Franssin Real Sociedad oli Espanjan pääsarjassa keskitason joukkue, mutta hänkin siirtyy tulevaksi kaudeksi Englannin pääsarjan nousijajoukkueeseen.
Saloranta myöntää, että Suomessa pitää herätä nykytilaan.
– Jos Natalia Kuikka pelaisi Euroopassa, hän voisi olla missä tahansa joukkueessa Euroopassa ja taistella avauskokoonpanon paikasta, Saloranta sanoo ja alleviivaa, että Suomessa pitää kehittyä paljon koventuvan kilpailun myötä.
Saloranta ilmoitti, että Palloliitossa käydään kyllä Suomen pelaajatuotannosta koko ajan kriittisistä keskustelua ja kehittämiseen löytyy kunnianhimoa.
– Tyttömaajoukkueemme ovat koko ajan ylisuorittaneet suhteessa vastustajiin ja siihen, kuinka moni pelaajistamme mahtuisi huippuvastustajiemme kokoonpanoon.
– Ylisuoritamme joukkueena, mutta jossain kohtaa yksilöiden taso tulee merkittäväksi asiaksi. Toivon, että nyt yhdeksäs sijamme EM-kisoissa ja tappelu jatkopaikoista lisäajalle eivät sokaise ketään, koska kilpailu kiristyy koko ajan.
Hän viittaa esimerkiksi hyvän EM-debyytin pelanneeseen Puolaan. Puolassa on Helmareiden päävalmentajan mukaan valtio alkanut panostaa naisten pelaamaan jalkapalloonkin.
Helmarit nähdään seuraavan kerran tositoimissa lokakuun lopussa. Suomi karsii Tanskaa vastaan paikasta Kansojen liigan A-tasolle. Otteluparin voittaja pelaa helmikuussa alkavissa MM-karsinnoissa A-liigassa ja varmistaa samalla paikan MM-jatkokarsinnoissa.
Tanska ei voittanut yhtään peliä EM-alkulohkossaan Ruotsia, Saksaa ja Puolaa vastaan.
Päivitetty kello 1.29. Korjattu, että Helmareilla oli neljänneksi vähiten laukauksia maalia kohti ja neljänneksi heikoin maaliodottama laukausta kohden, ei kolmanneksi heikoin.