Nyt toihmeen vain! Ja lihasvoimat framile!
Maailman kuuluisin ankka on oppinut puhumaan meänkieltä eli Ruotsin Tornionlaaksossa puhuttavaa suomensukuista kieltä.
Ensimmäinen meänkielinen Antti Ankka julkaistiin kesäkuussa kahdeksassa pohjoisruotsalaisessa kunnassa. Kaikki kauppoihin viedyt lehdet myytiin loppuun alle kuukaudessa.
Ruotsissa huonosti tunnettu vähemmistökieli on saanut tänä vuonna erityisen paljon huomiota: Ankkasarjakuvan lisäksi keväällä julkaistiin maailman ensimmäinen meänkielinen elokuva Valitut. Lisäksi laajan levityksen saaneessa dokumentissa Mygghelvetet kuullaan paljon meänkieltä.
– Saamme näyttää, että meänkieli on olemassa, sanoo Linnea Huhta, joka on toinen meänkielisen Ankan kirjoittajista.
Tornionlaakson suomen puhumisesta rangaistiin
Meänkieltä puhuville kielen tunnettuuden kasvu ja esilläolo on erityisen merkityksellistä, sillä moni muistaa vielä ajan, jolloin suomen kielen puhumisesta rangaistiin Ruotsissa.
– Nyt saa olla ylpeä, että osaa meänkieltä. Minun mummuni ei saanut pienenä puhua meänkieltä. Hän joutui syömään vanhan kananmunan, koska puhui koulussa Tornionlaakson suomea, Huhta kertoo.
Piiloon työnnettyä kieltä halutaan nyt elvyttää, koska se on tärkeä osa tornionlaaksolaista identiteettiä.
Meänkieli on läheistä sukua Suomen Lapissa puhuttaville peräpohjalaismurteille. Ruotsissa meänkieli on virallinen vähemmistökieli, ja siinä on paljon lappilaisille tuttuja murresanoja. Yhteistä on myös h-kirjaimen lisääminen sanojen keskelle.
Peräpohjolan murteeseen verrattuna meänkielessä on enemmän ruotsalaisia lainasanoja.
Meänkielinen Antti Ankka on Huhdan mukaan kiinnostanut myös Suomen puolella Tornionjokea.
Lehteä voi vielä tilata netin kautta, mutta se ei kuitenkaan onnistu Suomeen tai Norjaan, jossa siitä olisivat kiinnostuneita kveenin kielen puhujat.
Huhdan mielestä se on harmillista.
– Tämähän on rajaton alue, me emme välitä rajoista, Huhta toteaa.
Aku puhui tornionlaaksolaisittain 20 vuotta sitten
Maailman kuuluisin ankka ei tosin puhu ensimmäistä kertaa samaa kieltä kuin Tornionjokivarren asukkaat.
Tasan 20 vuotta sitten Suomessa julkaistiin peräpohjolan murteelle käännetty Aku Ankan murrealbumi, jonka murrekäännöksestä vastasi torniolainen Terttu Rousu.
Ankkalinnan asukkaat puhuvat Tornionlaakson suomea vielä jatkossakin, sillä joulukuussa Ruotsissa ilmestyy meänkielinen joulun erikoisnumero. Egmont Story Housen mukaan se voidaan jakaa myyntiin myös Suomessa, jos kysyntää löytyy.