Joka toinen vuosi nouseva kyttyrälohi houkuttelee tuhansittain turisteja Varangin niemimaalla sijaitsevalle Vestre Jakobselville. Suomalaisittain Annijoella on saanut kalastaa kyttyrälohta monen sadan metrin mittaisella alueella.
Ilmaiselle kyttyrälohien kalastamiselle jouduttiin kuitenkin laittamaan piste sääntörikkomusten vuoksi, kertoo Vestre Jakobselvin metsästys- ja kalastusseuran johtaja Vidar Isaksen.
– Useita sääntöjä on rikottu. Kyttyrälohialueella ei saa kalastaa Atlantin lohia mutta tiedossa on, että niitä on tapettu, kertoo Isaksen.
Myös joen ylittävällä sillalla on kalastettu luvattomasti, kertoo Isaksen.
– Joku seisoo sillalla partioimassa ja ohjaa kalastajaa heittelemaan matalikkoon, jossa on Atlantin lohia.
Ovatko suomalaiset syyllisiä?
Sosiaalisessa mediassa on etsitty syyllisiä ja sormi on osoittanut kohti suomalaisia turisteja. Isaksen tuntuu olevan varovainen vastatessaan, onko kiellon takana nimenomaan suomalaiset.
– Vastaus on sekä kyllä ja ei. Ei ole kyse vain suomalaisista turisteista, jotka ovat rikkoneet sääntöjä. Myös muunmaalaiset ja norjalaisetkin ovat tehneet niin, muotoilee Isaksen.
Ennen alueen sulkemista ehdittiin myöntää yli 2 000 ilmaista kyttyrälohilupaa.
Suomalaiset eivät ole tietoisia paikallisista säädöksistä
Kittiläläinen Jori Vettenranta ei yllättynyt kuulleessaan, että Vestre Jakobselvin kalastusalue suljettiin väärinkäytösten vuoksi. Vettenranta on vuosia kulkenut kalastamassa Norjassa ja nähnyt norjalaisten ärsyyntymisen suomalaisiin.
Suomalaisilla matkailijoilla on harvoin tarpeeksi tietoa lohijokien rauhoitusajoista ja -alueista.
– He ovat jostain kuulleet, että meressä saavat kalastaa kaikki ilman mitään lupia, ja se pitää paikkansa normaalitilanteessa. Mutta juuri lohipitoisissa vesistöissä ja jokien suilla on omat säännöt ja rauhoitusalueensa.
Suomalaisten kalastajien määrä on vuodesta toiseen kasvanut, mikä Vettenrannan mukaan voi häiritä paikallisia.
– Kyllähän se ärsyttää paikallisia asukkaita, että heidän rannoilleen tullaan kalastamaan heidän kalojaan. Joilla valloitetaan rantoja. Siellä saattaa olla kymmeniä suomalaisia lyhyellä rantapätkällä, jonne leiriydytään ja jätetään jälkiä.
Ulosteet ja makkarapaketit pusikoissa ärsyttävät
Monen tuhannen turistin ryntäys toi kalastusrikkomusten lisäksi myös muita ikäviä lieveilmiöitä. Roskaaminen lisääntyi ja Lofoottien ulosteilmiö rantautui myös Annijoelle.
– Yksinkertaisesti sanottuna ihmiset ovat ulostaneet ja urinoineet ympäriinsä, kertoo Isaksen kaunistelematta.
Samaa on kokenut Vettenrantakin Norjan-matkoillaan. Leiripaikoille on jätetty kertakäyttögrillejä ja tyhjiä kaljatölkkejä.
Vettenranta harmittelee, kuinka luonnossa liikkuessa joutuu väistelemään ilmiselvästi suomalaisten jättämiä roskia ja wc-paperimyttyjä.
– On tuotu Pirkka-makkaraa ja Olvin tai Karhun tölkkiä, joista tietää, että eivät norjalaiset itse niitä ole hakeneet Suomesta ja jättäneet sinne. Kyllä ne ovat meidän jättämiä, sanoo Vettenranta.
Vaikka tilanne Pohjois-Norjan lohijoilla on eskaloitunut, on kalastusmatkailusta syntynyt paljon hyvääkin Annijoelle, muistuttaa Vidar Isaksen.
– Kalastusmatkailu on tuonut vilskettä kylälle. Ravintoloissa, majoitusliikkeissä ja huoltoasemalla on riittänyt asiakkaita, sanoo Isaksen.