Kerttu Laatio laskee Hauhonselällä veteen pyöreän, mustavalkoisen secchilevyn. Se mittaa veden läpinäkyvyyttä ja kertoo veden sameudesta. Sameus voi johtua levien, sedimentin tai muiden hiukkasten määrästä vedessä.
– Metri kymmenen senttiä, huikkaa Kerttu, kun levy katoaa näkyvistä.
Se ei ole paljon.
Hetken kuluttua Veeti Haanperä ottaa pintavedestä näytteen lasipulloon. Se on yllättävän kirkasta. Järvi saa kuitenkin arvosanan 2, koska sen rannoilla sinilevä jo kukkii.
Tulokset raportoidaan verkkoon muille nähtäviksi.
Kesätyö avaa silmät vesien tilasta
Hauholla on jatkettu toista kesää nuorten osallistamista vesiensuojeluun. Kesän aikana kuusi hämeenlinnalaista nuorta saa vuoronperään pareina työskennellä vesienhoidon parissa kahden viikon ajan.
15-vuotiaiden hauholaisten Kerttu Laation ja Veeti Haanperän suhtautuminen kotivesistöihin on muuttunut kesätyön myötä.
– Ennen en ajatellut, miten iso osa sinilevä on vesistössä. Tämän työn kautta olen oppinut siitä ja sen vaaroista. Alan kyllä ottaa tätä vähän enemmän tosissaan.
Hän toteaa, että sinilevä ei ole leikin asia.
– Suhtautuminen on muuttunut. Olen enemmän sitä mieltä, että vesistöt ovat tärkeitä ja niistä pitää huolehtia, myöntää puolestaan Veeti Haanperä.
Sinilevä puhuttaa kesätorilla
Nuorten Visio on osa laajempaa kolmivuotista Oma Visio -vesienhoitohanketta, joka kestää vuoden 2026 heinäkuun loppuun. Hanke työllistää nuoria ja levittää tietoa vesiensuojelusta paikallisille ja vapaa-ajan asukkaille.
Tavoitteena on parantaa pitäjän vesistöjen tilaa. Erityisesti valuma-alueilta tulevaa kuormitusta pyritään vähentämään.
Nuoret kesätyöntekijät ovat myös tänä kesänä tehneet veneretkiä, ottaneet sinilevänäytteitä ja mitanneet näkösyvyyttä Hauhon järvillä Pro Hauhonselkä -yhdistyksen ja Hämeen kalatalouskeskuksen kanssa.
Nuoret ovat pitäneet yleisöpisteitä ja osallistuneet Hauhon kesätoreille. He ovat jakaneet tietoa muun muassa kesähauholaisille.
– Mökkiläisille on tärkeätä kertoa meidän vesienhoitohankkeesta. Esimerkiksi, miten omasta rannasta voi tutkia sinilevää ja miten voi estää levän tulemista, Laatio kuvailee.
Vesistöt tuplaavat kesällä väkimäärän
Puhtaat vesistöt ovat hauholaisille isoin osa alueen vetovoimaa. Hauholla on vapaa-ajan asuntoja yli 3 000. Se tarkoittaa, että pitäjän väkiluku kaksinkertaistuu kesäkuukausiksi. Tällä on suuri merkitys seudun yrittäjille.
Vesistötutkija, FT, Kirsi Kuoppamäki on tehnyt Hauhon vesistöjen tilasta katsauksen. Sen mukaan Hauhon alueella on 74 järveä, joiden pinta-alasta valtaosa on kirkkaita selkävesiä. Vesi tulee Kukkian ja Ormajoen reittien sekä Vuolujoen valuma-alueilta.
Hauholla on myös tummavetisiä humusjärviä. Eniten huolta aiheuttavat Lehee, Vuolujoki, Hauhonselkä, Vuorenselkä, Alvettulanjoki ja Ilmoilanselkä.
Ravinteiden valumista vesistöihin voitaisiin estää suojavyöhykkeillä, kosteikoilla ja hidastamalla tulva-aikaisen veden virtaamanopeutta.
Ranta-asukkaiden omat toimet korostuvat järvillä, joilla on paljon ranta-asutusta.
Hauhonselkä ry on saanut vesienhoitoon yhteensä 250 000 euroa Hauhon säästöpankkisäätiöltä, Linnanseutu ry:ltä ja ely-keskukselta.
Korjattu 18.7.2025 klo 18.27 Veeti Haanperän etunimi oikein. Hänet oli artikkelin parissa kohdassa nimetty virheellisesti.