Piiroomäen maatilalla Kiteellä on vaikea uskoa, että pääskyt ovat vaarassa kadota.
Nopeita lintuja suhaa ilmassa, katsoi minne tahansa: osa pääskyistä ruokkii kesän ensimmäistä poikuetta, toiset valmistautuvat jo uuteen pesintään.
– Yhtenä kesänä osa pääskysistä pesi kolme kertaa. Linnut lähtivät vasta lokakuussa, Sari Rouvinen kertoo.
Hän on ottanut tehtäväkseen auttaa uhanalaisia pääskyjä.
Videolta voit katsoa, miten pääskyt elävät Piiroomäen tilalla.
Tuotannon keskittyminen kurittaa pääskyjä
Haara- ja räystäspääskyjen kannat ovat heikentyneet nopeasti 2000-luvulla.
Kantojen elvyttämiseksi Birdlife Suomi ja meijeriyhtiö Arla ovat värvänneet maitotiloja suojelemaan pääskyjä.
– Maatilat ovat pääskyille tärkeitä elinympäristöjä, joten tilojen toiminnalla on iso merkitys, Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.
Yksi syy pääskyjen taantumiseen on maatalouden rakennemuutos. Lintujen elinympäristöjä katoaa, kun tilat lopettavat.
Erityisen haitallista on karjatilojen väheneminen. Pesäpaikkojen lisäksi karjatiloilla pääskyille on tarjolla runsaasti ravintoa, sillä laiduntavat eläimet houkuttelevat hyönteisiä.
Birdlifen mukaan yksi pääsky voi syödä kesän aikana 100 000 hyönteistä.
Räystäspääsky kelpuuttaa myös tekopesän
Pääskyjen suojeluhanke käynnistyi kolme vuotta sitten, ja mukana on noin 40 tilaa eri puolilta Suomea.
Sari Rouvinen tarttui haasteeseen heti ensimmäisenä kesänä.
– Pääskyissä on parasta niiden ääni. Ja nyt kun ne eivät enää pelkää meitä, niitä pääsee seuraamaan aika läheltä.
Rouvisen mukaan pääskyjen auttaminen ei vaadi isoja investointeja.
Räystäspääskyjä varten rakennusten ulkoseinustoille on kiinnitetty tekopesiä.
Tänä kesänä useammassa tekopesässä on ollut poikaset. Lisäksi linnut ovat innostuneet tekemään itse pesiä tekopesien kylkeen.
Birdlifen mukaan tekopesistä on hyötyä etenkin ulkorakennuksissa, joiden seinämateriaali on niin sileää ja kovaa, etteivät pääskyjen oman pesät pysy niissä kiinni.
Pääskyset ovat tervetulleita navettaan
Kuivina kesinä pääskyt saattavat tarvita ihmisen apua pesän rakennuksessa.
– Minulla on pihalla lammikko, johon lasken kuivilla keleillä vettä. Pääskyt käyvät siinä juomassa ja hakemassa pesän rakentamiseen tarvittavaa mutaa, Sari Rouvinen kertoo.
Haarapääskyt rakentavat pesänsä mieluiten sisätiloihin. Piiroomäen tilalla osa navetan ovista on kesäaikaan aina auki.
– Pääskyt saavat tulla sisään. Sen sijaan varpuset ja varikset häädämme tautiriskin takia, Rouvinen sanoo.
Varislinnut ovat suurempi tautiriski
Teemu Lehtiniemen mukaan riski sille, että pääskyt toisivat navettaan esimerkiksi salmonellaa, on äärimmäisen pieni.
– Pääskyjen elintavat ovat sellaiset, että ne eivät levitä helposti tauteja. Ne syövät lentäviä hyönteisiä eivätkä laskeudu maahan kuin pesäpaikan lähistöllä, Lehtiniemi sanoo.
Hänen mukaansa viime vuosina eläintiloilla on korostettu hygieniaa jopa liiaksi. Tiloja on saatettu ohjeistaa hävittämään kaikki linnunpesät.
– Laitumilla viihtyvät varislinnut ja jyrsijät ovat huomattavasti pääskyjä suurempi tautiriski.