Suomi tavoittelee EU:n budjettineuvotteluissa erillistä rahoitusratkaisua itärajalle, budjetin kokonaistason alentamista ja uusista laina-instrumenteista luopumista.
Näin toteaa Suomea eurooppaministerien kokouksessa perjantaina edustava eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.).
Strandia haastateltiin päivä sen jälkeen, kun Euroopan komissio esitti valtavaa lisäystä budjettiin vuosille 2028–2034.
Vuosille 2028–2034 esitetty budjetti on suuruudeltaan lähes 2 000 miljardia euroa. Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia euroa.
Strandin mukaan Suomi on onnistunut EU-budjettia koskevassa ennakkovaikuttamisessa hyvin, kun taas oppositiota väite ei vakuuta.
Keskustan Antti Kurvinen kutsuu ennakkovaikuttamista epäonnistuneeksi ja mahalaskuksi, koska Suomi tulee jatkossa saamaan vähemmän tuloja EU:lta, kun maatalouspolitiikan ja aluekehitysrahoja leikataan merkittävästi.
Strand: Suomi tavoittelee erillisratkaisua itärajan suhteen
Strand yhtyy pääministeri Petteri Orpon (kok.) käsitykseen budjetin liian suuresta koosta.
– Oli odotettavissa että budjetin kokonaistaso kasvaa, mutta kyllä se on yllättävän korkea ja Suomen mielestä liian korkea. Sitä tulee painaa alas, mutta sisällöllisesti budjetissa on paljon positiivista.
Strandin mukaan Suomi lähtee tavoittelemaan erillisratkaisua Suomen itärajan suhteen.
Kyse ei olisi Strandin mukaan pelkästä rajavalvonnasta ja turvallisuudesta.
– Se, että meillä on elinvoimainen Itä-Suomi, jossa yritykset pärjäävät ja infrastruktuuri on kunnossa, se on myös turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymys, ja sen eteen tehdään työtä, Strand sanoo.
Kurvinen on pettynyt esitykseen
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on pettynyt Euroopan komission esitykseen. Kurvisen mielestä ruoka ja huoltovarmuus pitäisi nostaa takaisin EU:n keskiöön.
– Eurooppa ei voi puolustautua, eikä puolustuskykymme parane Euroopassa sillä, että me heikennämme eurooppalaista huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, tai että EU:n raja-alueet tyhjenevät entisestään, sillä vain asuttu elävä raja on turvallinen raja, Kurvinen sanoo.
Kurvisen mukaan komission esityksen myötä Suomen jäsenmaksu kasvaisi ja samalla Suomi jäisi saamapuolella häviäjäksi.
Maatalous- ja aluetukien yhteenlaskettu osuus uudesta budjettikehyksestä on 40 prosenttia, kun perinteisesti kummallekin on varattu noin kolmannes EU:n budjetista, eli yhteensä kaksi kolmasosaa.
– Mikäli aluekehitysrahat ovat vähenemässä, se on todella huono uutinen erityisesti Suomen itä- ja pohjoisosille, ja koko Suomen maaseudulle muutenkin, Kurvinen toteaa.
Kurvisen mukaan Suomen hallitus teki mahalaskun, Strand kiistää
Kurvisen mukaan Suomi ei ole onnistunut ennakkovaikuttamisessa.
Kurvinen toteaa, että hallituksen ja Suomen itselleen asettamista tavoitteista jäätiin kauas, vaikka kaikki edellytykset niiden saavuttamiselle olivat olemassa.
Kurvinen sanoo, että komission esityksen johdosta Suomi maksaisi enemmän kuin aiemmin ja saisi vähemmän rahaa kuin aiemmin.
– Tämä ei ollut ihan sitä, mitä odotettiin, kun pääministeri Orpo kahvitutti komission puheenjohtaja [Ursula] Von Der Leyeniä pitkin Suomea. Kivoja valokuvia someen saatiin, mutta tuloksia ei.
– Orpon hallitus on jopa väittänyt olevansa kaikkien aikojen paras ennakkovaikuttajahallitus EU:ssa, mutta kyllä tämä on aikamoinen mahalasku. Kokoomuksella on värisuora Suomen ulko- ja EU-politiikassa, eli kokoomuksella on kaikki avainpaikat EU-vaikuttamiseen liittyen.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) vastaa kritiikkiin, että sisällöllisesti budjetti noudattaa ennakkovaikuttamisen päämääriä.
– Suomen EU-vaikuttamisessa on kolme päätavoitetta: kokonaisturvallisuuden vahvistaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, puhtaan siirtymän ja biotalouden edistäminen. Ja kun sitä esitystä peilaa sisällöllisesti näihin näihin kolmeen ylätason tavoitteisiin, niin siinä on hyvin paljon niitä asioita, mitä Suomi on ajanut, Strand kertoo.
Strand kokee, että ennakkovaikuttamisessa on tehty hyvää työtä, mutta samalla myöntää, että töitä riittää budjetissa vielä maatalouden osalta.
Essayah: Viljelijöiden tuille pitäisi varata oma suojattu osuus
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ehdotti viestipalvelu X:ssä, että viljelijöiden tuille pitäisi varata EU:n rahoituksesta oma suojattu osuus.
Samalla hän sanoi, että jäsenmaakohtaisia lukuja ei ole vielä saatu, joten Suomen osuutta on ennenaikaista arvioida.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Strandin mukaan Suomi muodostaa viralliset kannat kokonaisuuteen alkusyksystä, jonka jälkeen siirrytään vasta yksityiskohtaisempiin kantoihin tarkemmin.
EU lisäisi omaa tulolähdettään verottamalla
Valtaosa budjetin rahoituksesta tulee jäsenmaiden omista varoista.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti kuitenkin keskiviikkona, että jäsenmaiden maksuosuudet eivät kasvaisi.
Von der Leyenin mukaan EU:n verotusta on tarkoitus uudistaa tulojen lisäämiseksi. Komissio verottaisi suuria yrityksiä ja veisi jäsenmailta osan päästökaupan tuloista. Veroja kannettaisiin tupakasta ja elektroniikan hylkäämisestä.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Strand suhtautuu hyvin kriittisesti EU:n tarpeelle rahoittaa itseään verotuloilla.
Hänen mukaansa ei tarvita ylimääräisiä veroja suuryrityksille tilanteessa, jossa on jo nyt riittävästä kauppa- ja tullisotaa meneillään. Hänen mielestään tärkeämpää olisi painaa budjetin kokonaistasoa alaspäin.
Verouudistukselle myös vihreää valoa
Osa suomalaisista mepeistä suhtautuu positiivisesti verotusuudistukseen ja vaativat sen ulottamista vielä komission ehdotusta pidemmälle.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo nostavat tiedotteessaan esiin tarpeen varallisuusverolle.
Perusteena olisi, että EU:n tulisi rahoittaa kestävää tulevaisuutta esimerkiksi niiden tuella, jotka kuormittavat ympäristöä eniten. Vasemmiston mukaan monimiljonääreille ja miljardööreille määrättävä korkeimmillaan viiteen prosenttiin nouseva varallisuusvero tuottaisi vuosittain yli 280 miljardia euroa.
Lisäksi yhdysvaltalaiset digijätit olisi laitettava verolle. Digijättien verotus saa kannatusta vasemmistoliiton lisäksi myös muilta puolueilta, kuten kokoomuksen Aura Sallan ehdotuksessa ja vihreiden mepeiltä Ville Niinistöltä ja Maria Ohisalolta. Vihreät asettaisivat lisäksi myös lentoveroja.