Asuntosijoittajan yksiö Helsingissä on ollut tyhjillään maaliskuusta saakka: ”Ei löydy maksukykyisiä ja vastuullisia asukkaita”

Vuokra-asuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa.

Henkilökuvassa Juha Parviainen, asunnonomistaja, asuntosijoittaja.
Juha Parviainen omistaa asuntoja pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Savossa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Asuntosijoittaja Juha Parviaisen omistama asunto Itä-Helsingissä on ollut tyhjillään maaliskuusta lähtien.

– Olen jo tiputtanut vuokraa kymmenen prosenttia, mutta silti hyvää vuokralaista on vaikea löytää. Ongelma ei ole enää hinta vaan se, ettei löydy maksukykyisiä ja vastuullisia asukkaita, Parviainen sanoo.

Pääkaupunkiseudun vuokrat ovat laskussa ensi kertaa.

Parviainen omistaa asuntoja pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Asuntosijoittajana hän on ollut noin 20 vuoden ajan, mutta nyt tilanne Helsingissä on aivan poikkeuksellinen.

Parviainen järjestää näyttöjä joka toinen viikko.

– Saattaa olla viisi sovittua näyttöä, joista yhteen joku tulee paikalle. Muut eivät edes ilmoita perumisesta.

Vuokrat laskussa, markkinoilla ylitarjontaa

Pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnat ovat laskeneet ensi kertaa Tilastokeskuksen mittaushistorian aikana.

Huhti–kesäkuussa 2025 vuokrat laskivat 0,3 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.

– Tämä on merkittävä havainto. Vuokrat ovat pitkään nousseet korkeintaan puolen prosentin vuosivauhtia, mutta nyt kehitys on kääntynyt laskuun, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen.

Erityisesti yksiöiden vuokrat laskivat kaikissa kolmessa pääkaupunkiseudun kaupungissa. Vantaalla vuokrien lasku ulottui myös perheasuntoihin.

Korhosen mukaan laskun taustalla on selvä ylitarjonta: vuokra-asuntoja on enemmän kuin kysyntää.

Muualla Suomessa vuokrat eivät ole laskeneet, vaan nousseet hieman, keskimäärin 0,9 prosenttia.

– Muualla kysyntä ja tarjonta ovat paremmin tasapainossa, ja vuokriin heijastuu yleinen kustannusten nousu, Korhonen toteaa.

”Vielä muutama vuosi sitten asunnot menivät lähes itsestään”

Nyt on vuokralaisen markkinat, sanoo vuokravälittäjä Henri Haaksiala. Haaksiala välittää työkseen vuokra-asuntoja, minkä lisäksi hän vastaa sijoittaja-asiakkaidensa kohteiden hallinnoinnista.

– Vielä muutama vuosi sitten vuokra-asunnot menivät lähes itsestään. Nyt kilpailu hyvistä vuokralaisista on kovaa ja asunnot ovat kauemmin tyhjillään. Vuokranantajat eivät halua ottaa riskiä tyhjistä kuukausista, joten vuokrissa joustetaan, Haaksiala kuvaa.

Tilanne on kehittynyt Haaksialan mukaan pidemmän aikaa. Vuokralaisen neuvotteluasema on nyt vahva ja hän voi vertailla vaihtoehtoja. Erityisesti syksyllä aloittaville opiskelijoille tai muille uutta asuntoa etsiville tämä voi olla hyvä tilaisuus löytää sopiva koti edullisemmin.

– Vuokralainen voi jopa kilpailuttaa asuntoja. Näyttöihin kannattaa mennä useampaan kohteeseen ja ilmaista kiinnostuksensa. Neuvotteluvaraa on enemmän kuin aiemmin.

Haaksiala muistuttaa, että myös vuokranantajan on sopeuduttava muuttuneeseen markkinaan. Hän suosittelee harkitsemaan vuokravakuuden madaltamista tai vaihtoehtoisia vuokravakuuspalveluita, jotka helpottavat vuokralaisen päätöstä.

– Jos vuokrat laskevat ja kilpailu vuokralaisista kovenee, ei ole enää välttämättä järkevää vaatia kahden kuukauden vuokravakuutta. Monet isommat toimijat tarjoavat nykyään asuntoja jopa kokonaan ilman vakuuksia. Sijoittajan kannattaa pohtia myös asunnon pieniä parannuksia, jos se seisoo tyhjillään.

Henkilökuvassa Martti Korhonen, yliaktuaari, Tilastokeskus.
Helsingissä yksiöistä on ylitarjontaa, sanoo yliaktuaari Martti Korhonen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Asumistukimuutokset siirtävät opiskelijoita halvempien asuntojen suuntaan

Vuokramarkkinoihin vaikuttavat myös valtion asumistukimuutokset.

Elokuussa opiskelijat siirtyvät pois yleisen asumistuen piiristä, mikä voi Tilastokeskuksen Korhosen mukaan ohjata heitä edullisempiin vuokra-asuntoihin ja kimppa-asumiseen. Tilanne on siis sama kuin ennen vuotta 2017, jolloin opiskelijat saivat opintotuen asumislisää. Vuoden 2017 asumistukiuudistuksessa opintotuen asumislisä poistui valtaosalta korkeakouluopiskelijoita, ja he siirtyivät yleisen asumistuen piiriin.

– Muutos voi olla paikallisesti merkittävä, erityisesti siellä, missä kalliimpia tai uusia vuokra-asuntoja on jo valmiiksi liikaa tarjolla, sanoo Tilastokeskuksen Korhonen.

Siinä missä vapaan rahan yksityisomisteiset vuokrayksiöt ovat halventuneet, valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat ovat jatkaneet selvää nousua. Helsingissä ja Espoossa ARA-vuokrat nousivat noin neljä prosenttia, Vantaalla yli kaksi prosenttia.

– Vapaarahoitteisten asuntojen vuokria rajoittaa ylitarjonta, mutta ARA-asuntojen vuokrat voivat nousta suoraan kustannusten mukaan. Niissä ei ole samanlaista markkinamekanismia, Korhonen sanoo.

Vaikka ero kapenee, ARA-asunnot ovat yhä selvästi edullisempia. Esimerkiksi Helsingissä ARA-vuokrat ovat edelleen yli kolmanneksen matalampia kuin vastaavissa vapaarahoitteisissa.