Saksa otti vuosia vastaan eniten turvapaikkahakemuksia Euroopassa. Nyt turvapaikkahakemuksissa Saksan ohi on ajanut Espanja.
Toukokuussa Espanja vastaanotti 12 800 turvapaikkahakemusta, mutta sielläkin hakemusten määrä on roimasti laskenut. Espanjaan pyritään turvaan erityisesti Venezuelasta, missä on käynnissä sekä taloudellinen että poliittinen kriisi.
Saksaa enemmän turvapaikkaa EU:ssa haetaan tilastojen mukaan nyt Espanjan lisäksi myös Italiasta ja Ranskasta. Italiasta turvapaikkaa hakevat tulevat pääosin Bangladeshista ja Perusta. Ranskassa puolestaan suurimmat ryhmät ovat kongolaiset, afganistanilaiset ja haitilaiset.
Samalla eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka näyttää olevan käännekohdassa, kun yhä useammat Euroopan maat vaativat äänekkäästi ankarampia toimia laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi.
Esimerkiksi Tanskan tiukkaa maahanmuuttolinjaa Ylen haastattelema professori Christoffer Green-Pedersen pitää avoimen rasistisena.
Yle kertoi toukokuussa, kuinka Tanskasta haettiin mallia myös esimerkiksi Saksassa, kun liittopäivävaalit helmikuussa pyörivät pääosin maahanmuuttoaiheen ympärillä.
Tässä Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin lupaus käänteestä tämän vuoden vaaleissa:
Maahanmuuttokysymykset olivat myös esillä Saksan nykyisen liittokanslerin Friedrich Merzin vierailulla Lontoossa torstaina.
Keskustelua asiasta jatkettiin Saksan, Ranskan, Puolan, Tšekin, Itävallan ja Tanskan epävirallisessa sisäministeritapaamisessa Etelä-Saksassa perjantaina. Tapaamisen teemana oli ”eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan vahvistaminen.”
Saksa ilmoitti karkottaneensa 81 rikoksista tuomittua afganistanilaismiestä, minkä on tulkittu kertovan Merzin kovan linjan maahanmuuttopolitiikasta.
– Kyllä näin voi ainakin hänen puheistaan päätellä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvosteli tuoreeltaan karkotuspäätöstä, koska järjestön mukaan Afganistanin elinolosuhteet ovat Talibanin valtaan paluun jälkeen ”katastrofaaliset”.
Merz sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että ”Saksa haluaa olla houkutteleva maa maahanmuutolle, mutta edellisen hallituksen harjoittama politiikka on ollut hallinnolle liian kuormittavaa”.
– Saksassa suhtautuminen on muuttunut todella paljon Merkelin ajoista. Mutta on se muuttunut muuallakin. Saksan rooli suurena EU-jäsenmaana tässä keskustelussa on iso ja nyt, kun Ranskakin on näissä samoissa keskusteluissa mukana, niin muutos on iso EU-maahanmuuttopolitiikan kannalta.
Miksi näin tapahtuu?
– Halutaan suitsia äärioikeiston nousua. Kun valtapuolueet ajavat tiukempaa politiikkaa, niin ehkä toivotaan, että kannatus ei valuisi äärioikeistoon. Maahanmuuttokeskustelua saadaan epäpolitisoitua, jos puolueiden välinen polarisaatio vähenee, Heinikoski pohtii.
Uudenlaiseen tilanteeseen turvapaikanhakijoiden osalta näyttää olevan monia selittäviä tekijöitä.
– Poliittinen tilanne vaikuttaa, koska Saksa ei ole ollut kauhean vastaanottavainen turvapaikanhakijoita kohtaan. Espanja taas on viimeisiä maita Euroopassa, jossa vielä ollaan aika maahanmuuttomyönteisiä.
Toinen selitys on Syyriasta pyrkivien hakemusten määrän romahdus. Kun lokakuussa syyrialaisten turvapaikkahakemuksia tuli vielä noin 16 000, oli määrä toukokuussa enää 3 100. Syynä todennäköisesti Syyriaa kovin ottein hallinneen Bašar al-Assadin hallinnon kaatuminen joulukuussa 2024.
Syyrialaiset ovat hakeneet turvapaikkaa viime vuosina eniten Saksasta, missä hakemusten määrä räjähti vuonna 2015, kun liittokanslerina toiminut Angela Merkel sanoi, että Saksa odottaa 800 000 turvapaikkahakemusta vuoden aikana.
Ja tässä Saksan silloisen liittokanslerin Angela Merkelin kuuluisat ”tervetuloa-sanat” turvapaikanhakijoille maahanmuuton kuumana vuonna 2015:
Myös Balkanilta saapui paljon turvapaikanhakijoita Saksaan.
Merkelin politiikka sai paljon kritiikkiä niin Saksassa kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Merkel myönsi myöhemmin, että ongelmilta ei vältytty.
Hän viittasi erityisesti tapahtumiin uudenvuoden juhlinnassa 2015–2016 Kölnissä, missä sadat naiset valittivat tulleensa kosketelluiksi sopimattomasti tai ryöstetyiksi. Tekijöiksi paljastuivat pääosin juuri turvapaikanhakijat.
Saksan maahanmuuttopolitiikka muuttui viimeistään tänä vuonna, kun Saksan uuden hallituksen pääpuolue teki maahanmuuton kiristämisestä vaalilupauksen viime talven liittopäivävaaleissa.