Euroopan unioni pääsi sopuun uudesta, järjestykseltään 18. pakotepaketista Venäjälle.
Sopu syntyi, kun Slovakia päätti lopettaa uusien Venäjä-pakotteiden blokkaamisen.
Uudet pakotteet voi käytännössä jakaa kolmeen kategoriaan.
Niistä merkittävimmät liittynevät Venäjän öljyteollisuuteen. Merkittävä osa Venäjän tuloista tulee edelleen öljyn viennistä ulkomaille.
Pakotepaketissa venäläisen öljyn hintakattoa lasketaan 60 dollarista reiluun 47:een dollariin tynnyriltä.
Sanktioita asetetaan 105 uudelle Venäjän varjolaivastoon liitetylle alukselle, joiden avulla Venäjä on kiertänyt pakotteita.
Muiden pakotteiden on tarkoitus vaikeuttaa Venäjän rahaliikennettä ja pakotteiden kiertämistä, sekä laajentaa erilaisia vienti- ja kauppakieltoja.
Pakotepaketin sisältöön voit tutustua alla olevan faktalaatikon avulla.
EU:n ulkopoliitikan johtaja Kaja Kallas luonnehtii pakotepakettia yhdeksi EU:n vahvimmista. Hänen mukaansa jokainen pakote heikentää Venäjän kykyä käydä sotaa.
– Viesti on selvä. Eurooppa ei peräänny Ukrainan tukemisessa. EU jatkaa paineen lisäämistä, kunnes Venäjä lopettaa sotansa, Kallas sanoo.
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko on seurannut Venäjän taloutta pitkään.
– Tämä on merkittävä paketti ilman muuta. Kaja Kallaksen kommenttien mukaan tässä näyttäisi olevan paljon isoja juttuja, Solanko sanoo.
Kaikista tärkeimpänä asiana hän pitää sitä, että EU onnistui pääsemään lisäpakotteista sopuun.
– On äärimmäisen tärkeää, että EU osoittaa olevansa toimintakykyinen erimielisistä jäsenistä huolimatta. Se on tärkeää meille itsellemme ja äärimmäisen tärkeä viesti myös ulospäin.
Öljy yhä merkittävä tulonlähde Venäjälle
Tärkeitä ovat Solangon mukaan myös toimet, joilla rajoitetaan Venäjän niin sanotun varjolaivaston käyttöä ja tehostetaan hintakaton valvontaa.
Hintakaton asettaminen venäläiselle öljylle on ollut G7-maiden yhteinen toimi.
EU voi omilla päätöksillään perustaa oman EU-maita koskevan hintakaton, mutta sen valvominen on tähän mennessä ollut äärimmäisen vaikeaa.
– Todellinen vaikutus tuleekin siitä, kuinka hyvin sitä pystytään valvomaan, riippumatta siitä, onko hintakatto 60 tai 47 euroa tynnyriltä.
Solanko nostaa esiin Kallaksen puheen siitä, että rajoituksia on tarkoitus asettaa myös venäläisyhtiö Rosneftin Intiassa olevalle jalostamolle.
Solangon mukaan on kummallista, että Venäjän on sallittu viedä raakaöljyä Intiaan, jossa se on jalostettu ja tuotu EU-alueelle.
Myös 105 uuden laivan lisääminen pakotelistalle on myös Solangon mukaan merkittävä toimi.
– Jos eläisimme maailmassa, jossa Venäjän öljyn vienti loppuisi kokonaan, olisi sillä dramaattinen vaikutus Venäjän valtion tuloihin. Sekin on iso asia, että laajennetaan mahdollisuutta sanktioida kolmansien maiden yrityksiä.
Todellisia vaikutuksia on vaikea arvioida
Vaikka Solanko pitääkin lisäpakotteita oikeansuuntaisina ja merkittävinä, on niiden vaikutusta hänen mukaansa vaikea arvioida.
– Jos halutaan tietää mikä vaikutus näillä toimilla yhteensä on, silloin täytyisi tietää paljon enemmän siitä, miten ne päätökset on muotoiltu ja miten kyseiset toimet aiotaan toteuttaa.
Solangon mukaan sodan hinta käy kuitenkin jatkuvasti Venäjälle kalliimmaksi.
– Pakotteilla pyritään siihen, että Venäjä saisi aiempaakin vähemmän vientituloja. Kun rahat rahat vähenee ja valtion alijäämä kasvaa, niin täytyy joko ottaa lisää velkaa tai sitten täytyy supistaa muita menoja.
Sotaa ei päätetä pakotteilla
Kaikesta huolimatta Solangon on vaikea nähdä sellaista tilannetta, jossa Venäjän johto saataisiin pelkillä talouspakotteilla päättämään hyökkäysotansa Ukrainassa.
– Jos sellaisia olisi olemassa, niin ne olisi luultavasti tehty jo. Sodan käymisestä on luultavasti tullut Venäjän poliittiselle johdolle myös vallassa pysymisen edellytys.
Talouspakotteet ovat kuitenkin sekä oikeudenmukaisia että tarpeellisia.
– Ilman niitä sotatilanne näyttäisi hyvin erilaiselta. Mutta ne eivät yksinään riitä, Solanko sanoo.