Nopeasti vaihtelevat olosuhteet ja ennalta-arvaamaton sää on tehnyt mansikanviljelystä stressaavaa.
Ilmaston lämpenemisen aiheuttama kasvukauden piteneminen on nähty viljelyn kannalta positiivisena asiana, mutta samalla mansikkapelloilla on uusia uhkia, jotka voivat vaikuttaa viljelijän ansiotasoon.
Korpiniemen mansikka on viljellyt mansikkaa Kainuun pohjoisosassa Suomussalmella jo vuodesta 1989 alkaen. Raija Seppänen on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset konkreettisesti.
– Ilmastonmuutos on vaikuttanut tosi paljon alaan. Alkuaikoina ei tiedetty mitään ongelmista, kuten talvehtimisvaurioista tai kesäongelmista. Kesällä voi olla joko rankat raesateet tai kovat helteet. Näiden myötä kasvitaudit ovat yleistyneet ja ne leviävät herkästi.
Viikonloppuna hellettä on koko Pohjois-Suomea myöten useita päiviä. Helteen sijaan Seppänen toivoisi niin sanottua ”pöjöpoutaa” eli noin 20 asteen lämpötilaa ja viileitä öitä.
– Muutama vuosi sitten raakileet paloivat muoville, kun oli kova helle. Nyt on sama uhkana, sanoo Seppänen.
Viljelijät vähenevät ja pinta-alat pienenevät
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtasen mukaan suomussalmelaisen marjatilan kokemat ongelmat kuulostavat tutulta. Wirtasen mukaan tämä vuosi on ollut mansikalle tähän mennessä hyvä, vaikka hieman myöhäinen. Sään ääri-ilmiöt ovat kuitenkin tehneet mansikanviljelystä vaikeampaa kuin aiemmin.
– Kannattavuuteen pitää varautua pidemmällä aikajaksolla, koska vuosien välinen ero on niin suuri. Jos on monta huonoa vuotta peräkkäin, se on viljelijälle vaikea tilanne, sanoo Wirtanen.
Mansikanviljelyssä on sama trendi kuin muussakin alkutuotannossa: pinta-alat pienenevät ja viljelijöiden määrä vähenee. Mansikan satomäärä ei ole kuitenkaan pudonnut, koska tunneliviljely on yleistynyt.
Suomessa viljeltävät mansikat ovat tottuneet tasaiseen lämpötilaan, nyt ne ovat sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden tai rankkasateiden armoilla. Wirtanen muistuttaa, että muidenkin marjojen ja hedelmien viljely kärsii sään ääri-ilmiöistä.
Joihinkin asioihin viljelijät voivat vaikuttaa mutta eivät kaikkiin. Wirtanen kertoo, että melkein kaikki mansikat kastellaan, ja muun muassa harsoilla torjutaan hallaa, mutta rankkasateet ja helle ovat vaikeita, varsinkin jos ne osuvat sadonkorjuun osalta huonoon aikaan.
– Viime vuonna oli helleaalto toukokuussa. Siihen ei pysty mitenkään vaikuttamaan, vaan todetaan, että nyt on tällainen lämpötila, sanoo Wirtanen.
Tänä vuonna avomaan mansikat kypsyivät kaksi viikkoa viime vuosia myöhemmin. Se sai aikaan kovan kysynnän. Paimiolainen mansikanviljelijä selittää videolla, miten sääolosuhteet vaikuttavat mansikan makuun. Video on julkaistu 19. kesäkuuta.