Suomen yllä jatkuu jo toista viikkoa tukala hellejakso, joka on nostanut lämpötilat Lappia myöten 30 asteeseen tai sen yli. Hellevaroitukset ovat voimassa koko maassa, eikä muutosta ole näkyvissä.
Käynnissä oleva helleaalto on Ylen meteorologi Anniina Valtosen mukaan oppikirjaesimerkki siitä, miten helteet voivat jäädä jumiin Suomen päälle.
Syynä on voimakas korkeapaine, jonka keskus on tällä hetkellä Venäjällä – mutta vaikutukset ulottuvat vahvasti myös Suomeen.
– Niin talven kovimmat pakkaset kuin kesän kuumimmatkin helteet saapuvat Suomeen usein idästä, Venäjältä. Ne ovat mantereista, kuivaa ilmaa, Valtonen sanoo.
Kesäisin korkeapaine tuo mukanaan tyypillisesti kuivaa ja lämmintä ilmaa mantereelta, pitää sään poutaisena ja liikkuu hyvin hitaasti. Nyt korkeapaine on lukinnut kuuman ilman paikoilleen, eikä sää pääse vaihtumaan – siksi helteet jatkuvat vielä pitkälle ensi viikkoon.
– Tämä on kuin olisi paistinpannulla hiljalleen tirisemässä. Säässä ei tapahdu nyt yhtään mitään, eikä äkkinäistä muutostakaan ei ole näköpiirissä, Valtonen toteaa.
Säässä on käynnissä kaksinkamppailu
Korkeapaine ja sen vastakohta matalapaine vuorottelevat ilman herruudesta. Korkeapaine tuo mukanaan kuumaa ja kuivaa ilmaa, matalapaine puolestaan kosteaa ja viileää.
– Tilannetta voisi verrata kaksinkamppailuun. Ilmamassat vääntävät jatkuvasti siitä, kumpi pääsee hallitsemaan säätä, Valtonen kuvailee.
Tällä kertaa korkeapaine on selvästi niskan päällä. Se on jämähtänyt paikoilleen, eivätkä sitä ympäröivät matalapaineet pääse tuomaan helpotusta korventavaan kuumuuteen.
– Matalapaine ei ole tarpeeksi vahva työntääkseen korkeapainetta pois.
Pitkät hellejaksot päättyvät usein vasta, kun tarpeeksi voimakas matalapaine onnistuu syrjäyttämään korkeapaineen. Silloin kylmä ja lämmin ilmamassa törmäävät, ja hellejakso päättyy usein rajuun ukkoseen.
Helteiden syrjäyttämistä vaikeuttaa sekin, että Suomi on matalapaineille usein kuolinisku. Atlantilla matalapaineet saavat voimansa kosteasta meri-ilmasta, mutta heikkenevät matkalla Norjan ja Ruotsin yli ja kuihtuvat lopulta Suomen kohdalla.
Siksi sää voi pysyä pitkään muuttumattomana.
– Suomi on matalapaineiden hautapaikka, Valtonen tiivistää.
Lappi paahtuu
Vaikka helteinen hönkäys ei tällä hetkellä näytä jättävän Suomea rauhaan, kesässä on ollut tavanomaista vähemmän hellepäiviä. Kolean touko- ja kesäkuun vuoksi niitä on kertynyt vain kymmenkunta.
Perjantaina kuuminta oli ollut Lapissa. Siellä kovimmat, yli 30 asteen lukemat on mitattu Utsjoella, Inarissa ja Sodankylässä.
– Tämä ei ole normaalia vaan perua ilmastonmuutoksesta. Se voimistaa sään ääri-ilmiöitä, ja kehitys näyttää pahenevan tulevaisuudessa, Valtonen muistuttaa.