Suomi sai EU-budjettia koskien viime yönä hyviä uutisia.
Viime yönä julkistettujen allokaatiolukujen mukaan Suomi olisi saamassa yli miljardin enemmän rahaa itärajan vuoksi kuin nykyisellä rahoituskaudella, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) kertoi tänään tiedotustilaisuudessaan.
– Viime yönä julkaistujen allokaatiolukujen mukaan komissio esittää Suomelle 1,6 miljardin euron rahoitusta raja- ja muuttoliikekriteerien perusteella. Tämä on yli miljardi euroa enemmän kuin nykyisellä ohjelmakaudella, mikä on aivan valtavan hieno asia Suomelle.
Lisärahoitusta esitetään rajavalvonnan ja muuttoliikkeen hallinnan perusteella.
Kuluvalla kaudella vastaavia rahoja on käytetty esimerkiksi digitaalisen valvonnan järjestelmiin. Se mihin kaikkeen lisärahaa voidaan käyttää, tarkentuu vielä.
Strandin mukaan komission esitys osoittaa, että Suomen huoli on kuultu.
– Olemme tehneet pitkään töitä niin virkamies- kuin poliittisella tasolla ja käyttäneet laajasti verkostojamme. Moni meistä on vienyt itärajalle myös ihan fyysisesti näitä komissaareja, Strand heittää.
Strandin heiton voi tulkita naljailuna keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvisen esittämälle kritiikille, joka koski hallituksen ennakkovaikuttamista budjettiin. Kurvinen sanaili eilen, että vaikuttamisessa epäonnistuttiin vaikka ”pääministeri Orpo kahvitutti komission puheenjohtaja [Ursula] Von der Leyenia pitkin Suomea”.
Strand: Paremmalta näyttää
Strandin mukaan viime yönä julkistettujen lukujen valossa tilanne on parempi kuin mitä ensivaikutelma kokonaisuudesta oli.
Komission aiemmin tällä viikolla julkaisema esitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi on ehtinyt saada kritiikkiä.
Vaikka itärajan lisämiljardi oli Suomelle iloinen yllätys, esityksessä riittää edelleen viilattavaa.
– Kokonaistaso on edelleen liian korkea, mutta sisällölliset tavoitteet ovat linjassa tavoitteidemme kanssa, Strand summaa.
Suomi haluaa muun muassa hilata 2 000 miljardin euron budjettia pienemmäksi.
Strandin mukaan tutut kumppanit olivat kokouksessa yhtä mieltä siitä, että budjetin kokoluokka on liian suuri: Suomen kanssa samoilla linjoilla ovat muun muassa Saksa, Hollanti ja Ruotsi.
Lisäksi Suomi tahtoo, että lainarahoitteisesta kriisivälineestä luovuttaisiin. Strandin mukaan tällekin kritiikille löytyi eurooppaministerien joukosta tukea.
Strand: 300 miljardia on maataloustuen lattia
Uudessa budjetissa maatalous- ja aluetuet on niputettu yhteen, ja maatalouteen on alustavasti jyvitetty 300 miljardia.
Nykyisellä seitsenvuotiskaudella maatalouteen on korvamerkitty 386 miljardin potti.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi arvioi kuitenkin STT:n haastattelussa, että komission esittämä tukiuudistus ei välttämättä vähennä maatalouden rahoitusta.
Syynä tähän on muun muassa Suomen käyttämien tukien rakenne. Maatalous- ja aluetukien yhdistämisen myötä rahaa jaetaan isommasta potista ja samalla jäsenmaiden valinnanvapautta sen kohdentamiseen lisätään.
Maataloustukien kriteereitä ja tuen jakoa jäsenmaiden välillä ei vielä tiedetä, ja se huolettaa esimerkiksi viljelijöitä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan olisi tärkeää, että viljelijöiden tuille varattaisiin rahoituksesta oma, suojattu osuus.
Strandin mukaan maataloustukia pitää ”vahtia”. Strandin mukaan 300 miljardia on ikään kuin maatalouden tuelle lattia.
–Totta kai Suomi tulee tekemään kaikkensa, että kaikesta, mikä meillä vaikuttaa maanviljelijöiden tulonmuodostukseen, pidetään huolta ja mahdollisuuksien mukaan sitä vahvistetaan.
Strandin mukaan tämänpäiväisessä kokouksessa vieraillut budjettikomissaari Piotr Serafin vakuutti eurooppaministereille, että ruokaturvasta pidetään EU:ssa huolta.
Kyseessä on vasta esitys, joka toimii varsinaisten neuvottelujen pohjana. Mistään pikajuoksusta ei ole kyse, sillä myös Strand toteaa, että sopu kokonaisuudesta saadaan todennäköisesti vasta vuoden 2027 alkupuoliskolla.
Suomi muodostaa omat kantansa alkusyksystä.
Lopullisen budjetin tulee saada siunaus niin kaikilta EU-jäsenmailta kuin Euroopan parlamentilta.