Lemuava joki piinaa asukkaita Kouvolassa: ”Tämmöistä sontavettä ei ole ollut koskaan ennen”

Havaintoja kuolleista kaloista ja ravuista on tehty erityisesti Teutjoen alajuoksulla.

Teutjoen rannalla asuvan Rauli Mäkelä ei ole nähnyt koskaan Teutjokea vastaavana.

Sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet Kouvolassa virtaavassa Teutjoessa kalakuolemia, ja ilmoille on pöllähtänyt paikallisten harmiksi viemäriä muistuttava löyhkä.

Löyhkää voi esiintyä koko parinkymmenen kilometrin mittaisen joen pituudelta. Viranomaiset ovat saaneet löyhkästä ja kalakuolemista runsaasti yhteydenottoja paikallisilta jo viikon ajan.

Teutjoen rannalla asuvan Rauli Mäkelän mukaan hajuhaitta on hirveä, varsinkin tuulten tyyntyessä.

– Tämmöistä sontavettä ei ole ollut ennen koskaan, sanoo Mäkelä.

Rauli Mäkelä Teutjoen rannalla.
Rauli Mäkelän mukaan hajuhaitat Teutjoen varrella ovat tällä hetkellä hirveitä. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kesätulvat uusia

Vesienhoidon asiantuntija Venla Valjakka Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta kertoo, että tilanne johtuu kovien sateiden ja helteiden yhdistelmästä.

Sateet ovat aiheuttaneet alueelle tulvia, joita normaalisti ilmenee vain syksyisin ja keväisin. Kesäisin pellot eivät ole ennen tulvineet.

Ongelmien alkulähde on Elimäenjärvi. Kyseessä on entinen järvi, joka on viime vuosisadalla kuivatettu viljelykäyttöön. Tulvien aikana järvi palaa hetkellisesti paikalleen.

Peltoalueiden tulvia pumpataan tällä hetkellä Teutjokeen. Tämä on muuttanut Teutjoen kaloille hengenvaaralliseksi liemeksi, jossa ei ole niille riittävästi happea.

– Tulvivilla pelloilla on tällä hetkellä aikamoinen liemi kokkaantumassa, ja sitä pumpataan tyhjäksi Teutjokeen, toteaa Kouvolan kaupungin valvontainsinööri Tiina Raudaskoski.

Ely-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Venla Valjakka Elimäenjärven edustalla.
Ely-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Venla Valjakkan mukaan kesätulvat on poikkeuksellisia alueella. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kesän rankkasateiden aikaan pellot olivat jo viljassa. Eloperäisen materiaalin mätäneminen on aiheuttanut hajuhaitan.

– Pelloilla on massiivinen määrä orgaanista materiaalia, joka mätänee näillä helteillä, sanoo Tiina Raudaskoski.

Kuolleita kaloja Teutjoessa.
Kuolleita kaloja Teutjoessa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Rapuja henkihieverissä

Tiina Raudaskosken mukaan joessa on viitteitä happikadosta. Havaintoja kuolleista tai henkeään haukkovista kaloista ja ravuista on tehty erityisesti joen alajuoksulla.

– Rapuja on noussut vedestä joen rantaan. Mutta ne eivät selviä pitkään siellä, toteaa ELY-keskuksen Venla Valjakka.

Kuolleita kotiloita vedessä.
Kuolleita kotiloita Elijärvellä lähellä pumppaamoa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju Suomen vapaa-ajankalastajista kertoo sään ääri-ilmiöistä johtuvien kalakuolemien lisääntyneen Suomessa viime aikoina.

Lämpimien säiden on epäilty vaikuttaneen kalakuolemiin esimerkiksi Vaasan seudulla viime kesänä. Metsähallitus tiedotti tänään myös laajoista kalastuskiellosta johtuen helteistä.

– Mitä lämpimämpää vettä, niin sitä vähemmän siihen sitoutuu happea, sanoo Ojaharju

Pitäisikö pellot poistaa?

Tulvaveden pumppaaminen pois pelloilta kestää arviolta viikon, mikäli lisää vettä ei sada.

Kouvolan kaupunki pohtii nyt ely-keskuksen kanssa keinoja estää vastaavat tapahtumat jatkossa.

Yksi vaihtoehto olisi entisöidä pellot takaisin järveksi, mutta tämä on kuitenkin vielä kaukainen näkymä.

– Ilmastonmuutoksen takia näitä peltoja ei muutenkaan välttämättä ole kannattava viljellä, jos kesätulvat yleistyvät, sanoo vesienhoidon asiantuntija Venla Valjakka.