Uzbekistanin kolmiloikkaaja kuunteli huuli pyöreänä legendaa Urho Kekkosesta – UKK:n perintö elää vahvana Virossa

Tarinat Urho Kaleva Kekkosesta ihastuttavat ja hämmästyttävät edelleen Etelä-Virossa harjoittelevia urheiluhuippuja.

Suomen presidentin Urho Kekkosen perintö elää edelleen vahvasti Käärikussa, Etelä-Virossa. Alueella on Kekkosen mukaan nimetty hiihtolatu ja sauna.
Kuva: Joonas Haverinen / Yle. Valokuvat: Jelena Leppänen / Yle, Corbis / Getty Images

KÄÄRIKU.

Uzbekistanilainen kolmiloikkaaja Ibrohim Mahkamov, 20, katsoo hämmentyneenä yleisurheilumanageri Aivar Karotammia, kun tämä kertoo saunan lauteilla vuosikymmenten takaisista tapahtumista.

Virolaismanageri Karotamm, Mahkamov ja pari muuta Uzbekistanin maajoukkueen edustajaa nauttivat treenipäivän jälkeen löylyistä Käärikun urheilukeskuksessa Etelä-Virossa.

Yleisurheiluporukka saunoo rakennuksessa, joka on nimeltään Kekkose saun eli Kekkosen sauna. Manageri Karotammin tarinoiden keskiössä on presidentti Urho Kaleva Kekkonen, jonka vierailu Viroon maaliskuussa 1964 teki maan asukkaisiin lähtemättömän vaikutuksen.

Etelä-Viron Käärikussa sijaitsee presidentti Urho Kekkosen mukaan nimetty sauna. Kuva otettu heinäkuussa 2025.
Vuoden 1964 vierailun yhteydessä Urho Kekkonen ja muut seurueen jäsenet kylpivät Käärikun saunassa. Sauna nimettiin vierailun jälkeen Suomen presidentin mukaan. Alkuperäinen sauna tuhoutui tulipalossa, mutta Kekkosen nimi koristaa nykyäänkin Käärikun saunarakennuksen seinää. Kuva: Jelena Leppänen / Yle
Etelä-Viron Käärikussa on presidentti Urho Kekkosen mukaan nimetty saunarakennus "Kekkose saun".
”Kekkose saun” heinäkuussa 2025. Kuva: Jelena Leppänen / Yle

Uzbekkihyppääjä Mahkamov ja kumppanit kuuntelevat erityisellä mielenkiinnolla juttua Kekkosen hiihtosuorituksesta ja KGB:n miehistä.

Keväällä 1964 Neuvosto-Viron ulkoministeri Arnold Green halusi esitellä Kekkoselle kumpareista Etelä-Viroa. Maastohiihtoa harrastanut Suomen presidentti innostui hiihtämään Käärikun urheilukeskuksen ympäristöön tehdyllä ladulla.

Tarinoiden mukaan hyväkuntoinen Kekkonen jätti muut seurueen jäsenet kauas taakseen. Joukossa olivat Neuvostoliiton valtiollisen turvallisuuspalvelun KGB:n nahkatakkimiehet, joista osa kaatuili jyrkissä mäissä ja hukkasi virka-aseensa hankeen.

Presidentti Urho Kekkonen seuraa hiihtokisojen mäenlaskua (1960-luku)
Presidentti Urho Kekkonen tunnettiin innokkaana urheilumiehenä. Kuva: Kalle Kultala

– Oli ennenkuulumatonta, että valtionpäämies hiihtää, joten kukaan ei tiennyt, millaista vauhtia pitäisi pitää, Karotamm kertoo.

Parikymppinen kolmiloikkaaja Mahkamov ja muut tarinaa kuuntelevat urheilijat eivät voi olla hymyilemättä, vaikka Kekkonen ja 1960-luku ovat heille kaukaista menneisyyttä.

– Kieltämättä aika vaikuttavaa, uzbekistanilaishyppääjä kommentoi Kekkosen hiihtosuoritusta.

Manageri Aivar Karotamm kertoo videolla, ketkä kuuluisat urheilijat ovat viihtyneet Urho Kekkosen saunan löylyissä Käärikussa.

UKK-paikkoja ei voi olla huomaamatta

Käärikun urheilukeskuksessa treenaavat huippu-urheilijat eivät voi välttyä törmäämästä Kekkosen nimeen. Joka puolelta löytyy kylttejä, jotka opastavat Kekkosen mukaan nimetylle hiihtoladulle tai Kekkosen saunalle.

Viikonloppuna päättynyt Viron MM-ralli huipentui Käärikussa Kekkosen saunan lähettyville.

Lukuisia yleisurheilun maailmantähtiä manageroinut Karotamm kertoo kiertäneensä vajaan 15 kilometrin pituisen Kekkosen ladun ”ainakin sata kertaa”.

– Opiskelin Tallinnassa urheiluvalmennusta, ja leireilimme lähellä Otepäätä. Kun valmistuin, aloin hiihtää ja kiersin Kekkosen latua, manageri taustoittaa.

Etelä-Viron Käärikussa on presidentti Urho Kekkosen mukaan nimetty hiihtolatu.
Käärikun alueella on useita kylttejä, jotka neuvovat kulkijaa Kekkosen mukaan nimetyille paikoille. Kuva: Jelena Leppänen / Yle
Urho Kekkosen hiihtoladulle opastavia kylttejä löytyy useita Käärikun urheilukeskuksen liepeillä Etelä-Virossa.
Kuva: Jelena Leppänen / Yle

Karotamm ei salaile innostustaan kekkostarinoita kohtaan. Suomen presidentin hiihtosuoritus ja kuuluisa vironkielinen puhe Tarton yliopistossa ovat yleisurheilumanagerin muistissa.

– En usko, että Kekkosesta on jäänyt missään Suomen ulkopuolisessa maassa näin isoa historiallista jälkeä. Kekkonen on legenda, Karotamm sanoo.

Kekkosen sauna kovassa suosiossa

Urho Kekkosen mukaan nimetty puusauna on ollut kovassa käytössä niin Käärikussa lomailevien perheiden kuin urheilutähtien keskuudessa.

– Kaikki tänne tulevat ulkomaiset vieraat halutaan viedä Kekkosen saunaan. Vuosien varrella sauna on palanut monta kertaa maan tasalle. Puu ei luonnollisesti kestä, kun kaikki käyvät siellä. Aina tapahtuu jotain, Karotamm kertoo.

Tunnettu virolainen yleisurheilumanageri Aivar Karotamm kuvattuna Etelä-Viron Käärikussa heinäkuussa 2025.
Pitkän linjan yleisurheilumanageri Aivar Karotamm tuntee Etelä-Viron harjoituspaikat kuin omat taskunsa. Kuva: Jelena Leppänen / Yle

Kekkosen sauna on pakollinen nähtävyys etenkin Otepäähän ja Käärikuun saapuville huippu-urheilijoille.

– Neuvostoaikana täällä kävi koko Neuvostoliiton yleisurheilumaajoukkueen parhaimmisto, etenkin virolaiset kymmenottelijat. Täällä olivat muun muassa Nikolai Avilov, Rein Aun, Janis Lusis... Karotamm luettelee.

– Sanotaan, että jos on urheiluihminen, on mentävä Kekkosen saunaan. Täällä ovat saunoneet melkein kaikki, jotka ovat kilpailleet Otepäässä hiihdon maailmancupissa. Myös rallimiehet ovat tulleet tänne mielellään. Uskon, että Kalle Rovanperäkin on ollut täällä.

Korkeushypyn olympiavoittaja, maailmanmestari ja ME-nainen Jaroslava Mahutših on läheinen valmennustiiminsä kanssa.
Korkeushypyn ME-nainen Jaroslava Mahutših (toinen vas.) Urho Kekkosen saunan pihassa heinäkuussa 2025. Kuvassa myös Mahutšihin valmentajat Tetiana Stepanova (oik.) ja Serhii Stepanov (vas.), kihlattu ja pika-aituri Nazar Stepanov (toinen oik.) ja manageri Aivar Karotamm. Kuva: Ivar Heinmaa

Heinäkuisena iltana 2025 Kekkosen saunassa käy uzbekistanilaisurheilijoiden ohella muun muassa korkeushypyn olympiavoittaja ja ME-nainen Jaroslava Mahutših.

Ukrainan urheilutähti kuuntelee managerinsa kekkosintoilua huvittuneena. Karotamm sanoo valistaneensa Mahutšihia ja tämän koko valmennustiimiä Urho Kekkosen perinnöstä ja Viro–Suomi-suhteista.

Karotamm on jakanut tarinoita Kekkosesta myös japanilaiselle tv-kasvolle Tomo Ishiille, joka on tehnyt TBS-kanavan kanssa Mahutšihista dokumenttielokuvaa.

– Kun Japanin media tuli kuvaamaan Jaroslavaa, tutkin tarkemmin Kekkosen taustoja ja kerroin heille saunasta ja Kekkosesta.

Kekkosen kuuluisasta Viron-vierailusta on yli 60 vuotta, mutta ainakin Käärikussa UKK:n legenda elää yhä.

– En usko, että jälkeensä voi jättää parempaa perintöä. Kaikki Viron urheiluihmiset tietävät, että Erki Nool on olympiavoittaja. Yhtä lailla kaikki tietävät, että Kekkosella on täällä oma sauna ja oma latu. 99,9 prosentilla ihmisistä ei sellaisia ole, Karotamm sanoo.

Areenasta löytyvä Ylen dokumenttisarja (2017) keskittyy Urho Kekkosen tarinaan ja perintöön.