Julkiseen talouteen tarvitaan vielä noin miljardin euron lisäsopeutukset tällä vaalikaudella. Näin sanoo valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkö Mika Niemelä.
Tämä tarkoittaa lisää leikkauksia tai veronkorotuksia.
– Aiempien päätösten päälle tämä miljardi riittäisi vakauttamaan velkasuhteen vuonna 2027, Niemelä sanoo.
Budjettipäällikkö Niemelä antoi Ylelle haastattelun torstaina valtioneuvoston linnassa. Hän johtaa VM:ssä talousarvioiden valmistelua, eli on käytännössä Suomen julkisen talouden kirstunvartija.
Mutta talous ei ole tämän vaalikauden jälkeen tasapainossa, päinvastoin. Niemelän mukaan tarve sopeutuksille jatkuu myös vuosien 2027–2031 ja 2031–2035 vaalikausina.
Niemelän mukaan VM arvioi tarpeeksi noin 5–8 miljardia euroa vuosille 2027–2031 ja vielä noin 1–4 miljardia vuosille 2031–2035.
– Tämä riippuu siitä, tehdäänkö sopeutusta yhden vaalikauden aikana vai haetaanko siihen EU:lta pidennystä seitsemän vuoden mittaiseksi, Niemelä sanoo.
Mistä miljardi otetaan? Leikataanko lisää ja keiltä?
Tämän vaalikauden lisämiljardi katetaan todennäköisesti pääosin leikkauksilla.
– Kyllä se painottuu enemmän menopuolelle kuin verojen kiristykseen, Niemelä sanoo.
Suoria leikkauskohteita budjettipäällikkö ei listaa, mutta kylläkin ajatuksia siitä mitä VM:n mielestä pitäisi ”vielä perata”.
Niemelä mainitsee kolme esimerkkiä: valtionavustukset, yritystuet ja kaikki se, mihin ei ole vielä koskettu, kuten maatalouden tuet.
Yritystuista Niemelä supistaisi suorien tukien sijaan pikemmin yritysten verohuojennuksia. Esimerkeiksi hän nostaa muun muassa alueelliset kuljetustuet, laivaliikenteen tuet sekä sähkö- ja energiatuet.
Niemelä myöntää, että esimerkiksi järjestöjen valtionavustuksia on jo leikattu runsaasti. Silti niitä olisi hänen mukaansa käytävä vielä läpi.
Entä verojen korottaminen?
Siihen budjettipäällikkö suhtautuu nihkeästi. Hän perustelee asiaa niin, että puoliväliriihessä keväällä tehtiin veronkevennyksiä kasvun tukemiseksi. Tästä ollaan haluttomia pakittamaan.
– Tässä kohden ei kannata perua kasvua tukevia veropäätöksiä tai tehdä sellaisia veronkiristyksiä, jotka söisivät niitä kasvun edellytyksiä, Niemelä sanoo.
Toisin sanoen talouskasvu – joka on tällä hetkellä hyvin nihkeää – ajaa edelle. Tässä voi olla osalle kansaa nielemistä, sillä sopeuttaminen ei ole ollut tasapuolista.
Niemelän mukaan kaikkia ryhmiä tarkastellaan, ellei nyt niin myöhemmin.
– Esimerkiksi eläkkeet ja siihen liittyvä kokonaisuus on tulevaisuudessa myös meidän työpöydällämme. Mitä ja milloin, ei lähdetä sitä arvailemaan, Niemelä sanoo.
Budjettivääntö alkaa, VM:n ehdotus julki ensi viikolla
VM palaa ensi viikolla suoraan arkeen.
Ministeriö käy ensin sisäiset neuvottelut ensi vuoden budjetista ja sopeutustoimista, ja julkistaa niiden pohjalta viikon päätteeksi budjettiehdotuksensa.
Lopullisesti budjetista päättää hallitus budjettiriihessä 1.–2. syyskuuta.
Myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi kesäkuussa ja uudestaan viime viikolla, että julkista taloutta pitäisi tällä vaalikaudella sopeuttaa vielä noin miljardilla eurolla.
Hänen mukaansa leikkaukset pitäisi löytää ensisijaisesti muualta kuin sosiaali- ja terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta.
Talous ei ole lähtenyt vetämään kuten pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kaksi vuotta sitten toivoi, ja sopeutustarvetta on hilattu jatkuvasti suuremmaksi. Velkasuhteen kasvu jatkuu edelleen, vaikka pääministerin suurin vaalilupaus oli saada velkaantuminen kuriin.
Luottoluokittaja Fitch laski viime viikolla Suomen luottoluokitusta kolmanneksi parhaaseen AA-luokkaan.
Vielä kesäkuussa valtiovarainministeriö ennusti kuluvalle vuodelle prosentin ja kahdelle seuraavalle vuodelle noin puolentoista prosentin talouskasvua, mutta arviot voivat jälleen kerran muuttua.
Kasvua kuitenkin painaa väistämättä se, että presidentti Donald Trump ilmoitti sunnuntaina asettavansa EU-maiden tuotteille yleisen 15 prosentin tuontitullin Yhdysvaltoihin.