Hevonen kiihdyttää laukkaan. Luotto ratsun ja ihmisen välillä on vakaa.
Ohjastaja pudottaa suitset ja kiristää otettaan jousesta. Hän nappaa nopeasti nuolen viinistä olkansa takaa. Hevonen jatkaa kiitoaan.
Mies jännittää jousen ja ampuu. Nuoli pamahtaa keskelle taulua.
Ratsastusjousiammunta on marginaalilaji Suomessa, mutta sen harrastajamäärä on kasvussa. Aktiiviharrastajia on noin 400 ympäri maata.
Rovaniemeläisen 31-vuotiaan Valtteri Männikön se vei heti mukanaan.
Männikkö aloitti ratsastamisen vasta viisi vuotta sitten, mutta lähtee jo syyskuussa edustamaan Suomea Yhdysvalloissa järjestettäviin ratsastusjousiammunnan MM-kilpailuihin.
– Tämä on jo elämäntapa. Laji vaatii paljon treenaamista, jos siinä haluaa olla hyvä.
Luotto hevoseen on tärkeää
Ratsastusjousiammunta vaatii ratsastajalta hyvää fyysistä kuntoa, tasapainoa, keskittymiskykyä ja tarkkuutta. Näitäkin tärkeämpää on kontakti hevoseen.
– Suoritus ei onnistu, jos et pysty olemaan yhtä hevosen kanssa. Hevonen on hetken aikaa jalkasi, jotta voit keskittyä itse ampumiseen, Männikkö kuvailee.
Omaa hevosta otetaan kisoihin harvemmin mukaan, vaan yleensä ratsu vuokrataan kisapaikalta. Suomesta käytännössä ei koskaan viedä omaa hevosta ulkomaille.
Ratsastaja saa esittää toiveen hevosen nopeudesta, jonka jälkeen parilla on tunti aikaa tutustua toisiinsa kilpailua edeltävänä päivänä.
– Siinä ehtii kyllä päästä sisälle hevosen sielunmaisemaan. Pitää säätää oma energia vastaamaan hevosta, jotta esimerkiksi tosi energinen hevonen ei lähde käsistä, Valtteri Männikkö kertoo.
Kolme päivää kestävässä kilpailussa suoritetaan erilaisia ratoja, joista viimeinen on rakennettu pellolle tai metsään. Jopa kolme kilometriä pitkällä radalla voi olla myös esteitä, jolloin nuolia ammutaan hurjimmillaan hevosen hypätessä ilmassa.
Kilpailuissa eläinten hyvinvointiin kiinnitetään paljon huomiota. Hevosen liian rajusta kohtelusta voi saada miinuspisteitä tai suoraan punaisen kortin.
Valtteri Männiköllä ja hänen vaimollaan Suvi Männiköllä on 15 ratsastusjousiammuntaan koulutettua hevosta. He järjestävät Laenlammen tilallaan treenileirejä ja koulutuksia, joihin on saapunut lajista kiinnostuneita lapsia ja aikuisia Brasiliasta saakka.
– Osa ei ole koskaan ollut hevosen selässä, mutta hurahtaa lajiin heti kokeiltuaan, pariskunta kertoo.
Heidän tavoitteenaan on järjestää omalla tilallaan myös lajin SM-kilpailut.
Rahaa kerätään vaikka marjametsästä
Yhdysvaltojen Tennesseessä pidettäviin arvokisoihin lähtee Suomesta kolmihenkinen joukkue. Valtteri Männikön lisäksi siihen kuuluvat helsinkiläinen Jenni Tommila ja Ranskassa asuva Anni Jauhiainen, joka on myös Männikön valmentaja.
MM-kilpailuihin osallistuminen ei ole halpaa: joukkueen kisabudjetiksi on laskettu noin 12 000 euroa. Tähän kuuluvat muun muassa kilpailumaksu, hevosvuokra sekä lennot ja majoitus Yhdysvalloissa.
Lajiliitto tukee arvokisoihin lähtijöitä hieman, mutta suurin osa kustannuksista tulee kilpailijoilta ja heidän sponsoreiltaan. Pari yhteistyökumppania on jo löytynyt, mutta ennen syyskuuta heitä on saatava lisää.
– Muuten voi olla, että joudumme vielä lähtemään mustikkametsään rahaa kerätäksemme, Valtteri Männikkö sanoo ja nauraa.