Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
29 171 lasta aloittaa koulunsa jossain muualla kuin omassa koulurakennuksessa tällä viikolla. Joukko on suuri, mutta se mahtuisi keikalle Tampereen Ratinan stadionille.
Näin ei ollut vuonna 2018, kun Yle kysyi väistötiloista tässä laajuudessa edellisen kerran. Tuolloin väistötiloissa oli lähes 20 000 oppilasta enemmän.
Pienessä pirkanmaalaiskunnassa lähes koko lapsikatras kulkee koulurakennuksesta evakkoon taideaineiden opetukseen. Matkaa väistötiloihin on 700 metriä.
Yhdeksäsluokkalaiset Elias Helin ja Aleksi Pohjoisvirta ovat väistötiloissa toistamiseen. Kuhmoisten yhtenäiskoulu on kunnan ainoa koulu.
– Välitunti jää lyhyemmäksi, kun kävelemme tänne uuteen väistötilaan, Helin pohtii.
Sisäilmaongelmat ovat syynä sille, että koululaiset kulkevat alle kilometrin mittaisen matkan käsityön ja kuvataiteen tunneille.
Usein syy väistötilojen käytölle on koulurakennuksen huono sisäilma. Joissain tapauksissa koulu on purettu jo ennen kuin uusi on valmistunut. Yhtä kaikki, nämä koululaiset opiskelevat poikkeustiloissa.
Yle kysyi kaikilta Manner-Suomen kunnilta koulujen väistötiloista ja niissä opetettavista lapsista. Kunnista saatujen vastausten mukaan 155 koulussa opiskellaan väistötiloissa osittain tai täyspäiväisesti. Vastaus saatiin 280 kunnasta. 12 kunnan tiedot puuttuvat tilastosta.
Sisäilmaongelmat mainitaan syyksi väistölle noin 60 koulun tapauksessa. Huono sisäilma voi olla syynä useammassa väistössä, sillä se on voinut olla koulun peruskorjauksen tai uuden koulurakennuksen rakentamisen syy. Moni oppilas on väistötiloissa remontin tai uudisrakentamisen vuoksi.
Vuoden 2018 kyselyn mukaan väistötiloissa oli oppilaita yli 48 000 eli yhdeksän prosenttia kaikista peruskoululaisista. Tällä viikolla alkavalla lukukaudella väistössä on 5,9 prosenttia 1.–9. luokkien oppilaista.
Katso väistötilakoneesta oman kuntasi koulujen tilanne. Luvut perustuvat kuntien ilmoittamiin oppilasmääriin. Osassa maata lapset käyvät koulua naapurikunnan koulussa.
Koneessa on kunnan kouluissa olevien lasten lukumäärät. Perusopetuksen vuosiluokilla opiskelee vuosittain noin 546 000 oppilasta. Yle sai tiedot 497 439 oppilaan osalta.
– Mielestäni tämä on positiivinen merkki siinä mielessä, että väistötilojen tarve vaikuttaa olevan pienempi, sanoo koulujen sisäilman laatua ja oppimista tutkiva Oulun yliopiston professori Ulla Haverinen-Shaughnessy.
Suomessa on tehty paljon toimia sisäilmaongelmien kampittamiseksi kouluissa, professori Haverinen-Shaughnessy sanoo.
– Olemme päässeet monessa suhteessa paremmalle tasolle kuin muissa maissa keskimäärin. Esimerkiksi lähes kaikissa kouluissa on nykyään koneellinen ilmanvaihto, minkä avulla ilmanvaihdon riittävyys pystytään varmistamaan.
Luokkahuoneen ilmanlaadulla on vaikutusta oppilaiden suoriutumiseen koulutehtävissä, sanoo professori.
Väistötila voi olla kauempana
Kuhmoisten yhtenäiskoulussa Pirkanmaalla koululaiset siirtyivät väistötiloihin edellisen kerran vuonna 2019, kun yhden koulurakennuksen sisäilma toi oireita monille. Tuolloin kampusalueelle ryhdyttiin rakentamaan uutta osaa, joka valmistui vuonna 2022.
Rehtori Juha Nupposen mukaan jo silloin tiedettiin, että loputkin vanhoista rakennuksista alkavat olla tiensä päässä.
Rehtorin mukaan pieni happihyppely kampukselta väistötiloihin on positiivinen asia.
– Koulupäivän aikana etenkin yläkoululaiset liikkuvat aika vähän, joten tuo pieni kävelylenkki väistötiloihin tuo mukavaa vaihtelua siihen.
Pitkähkö väistötilamatka ei ole täysin poikkeuksellinen. Esimerkiksi lappeenrantalaislapsia kuljetetaan pian toiselle puolen kaupunkia uuden koulun rakentamisen vuoksi.
Opetus väliaikaistiloissa voi jatkua vuosia
Isoissa kaupungeissa väistötiloissa osin tai täysin koulua käy nyt 15 746 oppilasta. Määrä on pienempi kuin seitsemän vuotta sitten. Porissa, Kuopiossa ja Jyväskylässä väistötiloja ei ole kuntien mukaan käytössä laisinkaan.
Yle kysyi isojen kaupunkien tilannetta viimeksi viisi vuotta sitten. Turussa väistötiloissa on nyt 23,5 prosenttia kaikista peruskoululaisista. Luku on suuri. Helsingissä väistössä kaikista kaupungin koulujen 1.–9.-luokkalaisista on 10,7 prosenttia.
Kyselyistä selviää, että 12 koulussa, joissa opetettiin väistötiloissa vuonna 2018, opetetaan niissä myös nyt. On mahdollista, että joissain kouluissa väistöön on siirrytty vuosien aikana uudelleen.
Joensuussa Reijolan koulussa koululaiset ovat olleet osin moduulirakennuksessa jo vuosia. Taustalla on pitkä vääntö.
– Tällaisten väistötilojen tulee mielestäni täyttää samat vaatimukset sisäilman laadun suhteen, professori Ulla Haverinen-Shaughnessy sanoo.
Joissain kunnissa vanha koulu on ehditty jo purkaa ennen uuden valmistumista. Esimerkiksi Lahden Mukkulan koulussa väistötilaopetuksesta on puhuttu maratonina. Koululaiset ovat moduulitiloissa, eikä uuden koulun rakentamisesta ole vielä edes päätetty.
Nyt Kuhmoisissa käyttöönotettavat väistötilat ovat onnenpotku, kertoo rehtori. Kun viime lukuvuonna vanhan rakennuksen sisäilmasta johtunut oireilu alkoi, tuli rehtorille kiire etsiä väistötiloja.
– Tällaisen paikan löytäminen oli työn takana, kun sopivia tiloja etsittiin pienestä kunnasta. Rakennus vapautui kesäkuussa toimintakeskuksen käytöstä. Täällä on aiemmin tehty kovilla ja pehmeillä materiaaleilla käsitöitä, Juha Nupponen kertoo.
Erittäin hyvä, muttei täydellinen
Kaikki kehuvat Kuhmoisten yhtenäiskoulun uutta rakennusta. Sinne eivät vain mahdu kaikki.
Ensimmäisen luokan aloittavan Hilma Hakamäen luokka löytyy vanhasta rakennuksesta. Samaisesta, jossa Hilman äiti aikoinaan oppi. Eniten tuore ykkösluokkalainen odottaa jotain muuta kuin pulpetin ääressä istumista.
– Odotan välitunteja eniten. Ja ystäviä.
Elias Helinin ja Aleksi Pohjoisvirran mielestä on yksi lysti missä rakennuksessa koulutunteja vietetään. Pojat kävivät Ylen pyynnöstä tutustumassa uuteen kuvisluokkaan ja käsityötilaan etukäteen. Oppilaat arvioivat väistötilan kouluarvosanalla yhdeksän. Rehtori Juha Nupposen arvio oli tiukempi: 8,5.
Uudet väistötilat ovat rehtorin arvion mukaan käytössä ainakin pari kolme vuotta. Kauempaa kouluun kulkeva Elias Helin toivoo, että matkan väistötilaan voisi taittaa mopolla.
Rehtori ei ainakaan suoraan torppaa nuoren ajatusta.
– Minulla on siihen selvä mielipide, mutta pohditaan sitä yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa.
Korjaus 6.8.2025 klo 9.20: Korjattu tieto lappeenrantalaislasten kuljettamisesta. Lapsia kuljetetaan toiselle puolen kaupunkia vasta tämän lukuvuoden aikana.
Lisäys 7.8.2025 klo 12.46: Lisätty väistötilakoneeseen Seinäjoen Lintuviidan koulun väistötiloissa olevien oppilaiden määrä. Lisätty Raision tiedot.
Korjaus 7.8.2025 klo 12.46: Lisäysten vuoksi korjattu juttuun oikeat oppilasmäärät.