Petteri Orpon (kok.) hallitus moukaroi toimeentulotukea uuteen uskoon.
Lausuntokierroksella tuen kokonaisuudistusta koskeva lakiluonnos kerää kuitenkin runsaasti kritiikkiä.
Uudistuksen tavoitetta, eli saada ihmiset hakemaan ensisijaisempia ja kannustavampia etuuksia, pidetään hyvänä. Toimeentulotuen isoin ongelma on, ettei se kannusta työntekoon.
Kritiikin esittäjät kantoivat kuitenkin huolta muun muassa siitä, että muutosten myötä työttömiksi työnhakijoiksi hakeutuisi paljon ihmisiä, jotka eivät ole oikeasti työkykyisiä.
Lisäksi tuen merkittävän alentamisen pelätään johtavan joidenkin ihmisten kohdalla kohtuuttomiin tilanteisiin.
Lakiluonnoksesta annettiin kesäkuun lopulla päättyneellä lausuntokierroksella 170 lausuntoa.
Edes lääkärintodistus ei estäisi leikkuria
Lausuntokierroksella olleet muutokset muun muassa kasvattaisivat tuen saajien velvollisuutta hakea ensisijaisia etuuksia ja ilmoittautua kokoaikatyötä etsiviksi työttömiksi työnhakijoiksi.
Myös tilanteita, joissa perustoimeentulotukea voidaan alentaa, lisättäisiin. Tuki tippuisi vastaisuudessa jopa puoleen, jos tuensaaja ei täyttäisi velvoitteitaan.
Samalla tuki alenisi kaikilla täysi-ikäisillä tuensaajilla. Yksin asuvalle toimeentulotuen perusosa on tänä vuonna hieman alle 600 euroa kuukaudessa.
Monet kunnat ja hyvinvointialueet kritisoivat muutosta, jonka mukaan edes lääkärinlausunto työkyvyttömyydestä ei olisi este tuen leikkaamiselle.
Työnhakijaksi pitäisi ilmoittautua myös henkilön, joka lääkärin arvion perusteella ei pysty tekemään töitä, mutta ei saa sairauspäivärahaa eikä ole työkyvyttömyyseläkkeellä.
Kela tukee kirjausta. Sen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että yksittäinen lääkärinlausunto voi johtaa siihen, että ihminen jää pitkäksi aikaa toimentulotuen varaan.
Jättää liikaa tulkinnanvaraa
Jo perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon.
Hallitus on leikannut jo monin tavoin sosiaaliturvaa. Lausunnonantajista moni katsoo, että näiden, usein samoihin henkilöihin kohdistuvien muutosten yhteisvaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu.
Kelan työntekijöillä on lakiesityksen mukaan velvollisuus selvittää, ettei tuen alentaminen vaaranna välttämätöntä toimeentuloa.
Laista puuttuvat kuitenkin selkeät kriteerit sille, miten tämä määritellään.
Kelan mukaan oikeudesta välttämättömään toimeentuloon tulisi säätää tarkemmin. Samaan kiinnittävät huomiota myös oikeuskansleri ja yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että perustoimeentulotuen leikkuria koskevat ehdotukset jättävät liikaa tulkinnanvaraa yksittäiselle etuuskäsittelijälle.
Lisäksi tuen alentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat kaavamaisilta, eivätkä ne välttämättä huomioi henkilön yksilöllistä elämäntilannetta.
Kelan mukaan useat samanaikaisesti toteutettavat ja tuensaajien palveluihin vaikuttavat muutokset yhdistettynä heikkoon työllisyystilanteeseen voivat panna kapuloita rattaisiin uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle.
Myös työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisessa nähdään riskejä
Jos Kela arvioisi, että perustoimeentulotuen hakijalle olisi ensisijaisempiakin etuuksia, kuten työttömyystuki, eikä ihminen ilmoittautuisi kokoaikatyötä hakevaksi työttömäksi työnhakijaksi kuukauden kuluessa, toimeentulotuki tippuisi puoleen.
Esimerkiksi osa-aikatöitä tekevien tuensaajien tulisi hakea kokoaikatyötä leikkurin iskemisen uhalla.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kannattaa lähtökohtaisesti muutosta, mutta toteaa olevansa huolissaan monien työttömiin ja erityisesti työhakijoiden velvoitteisiin samanaikaisesti vaikuttavien muutosten yhteisvaikutuksista.
KT on huolissaan myös kunnille ja hyvinvointialueille koituvista lisäkuluista.
Hyvinvointialueilla perustoimeentulotukeen kohdistuvien leikkausten pelätään näkyvän muun muassa harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen tarpeen lisääntymisenä.
Monen kunnan lausunnossa todetaan olevan selvää, että muutos kasvattaisi kuntien menoja pysyvästi.
Esityksessä muutosten arvioidaan säästävän vuoden 2027 tasossa 74 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 perustoimeentulotukea sai hieman alle 250 000 kotitaloutta. Noin kolmanneksella näistä kotitalouksista ei ollut muita tuloja.
Työttömyystuki vaatii omaa aktiivisuutta – kaikilla ei voimavaroja
Työllisyyspalveluiden asiakasmäärä todennäköisesti kasvaisi muutosten myötä. Työmäärän arvellaan kasvavan Kelan lisäksi myös kuntien työvoimapalveluissa ja hyvinvointialueiden järjestämissä sosiaalipalveluissa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue huomauttaa, että mahdollisuus alentaa toimeentulotuen perusosaa 50 prosentilla kohdistuu erityisesti henkilöihin, joilla ei ole riittävää tietoa, taitoja ja voimavaroja noudattaa vaadittuja toimenpiteitä.
Työnhakuvelvoite laajenisi myös muun muassa osa-aikatyötä tekeviin, opiskelijoihin, jotka eivät saa opintotukea, sekä kannattamatonta yritystoimintaa harjoittaviin.
Kaikille kokopäivätyö ei kuitenkaan ole mahdollista. Esimerkiksi Yhden vanhemman perheiden liitto huomauttaa, että kokoaikatyö ei kaikissa tilanteissa onnistu.
– Vanhempia ei tule rangaista perhetilanteesta, joka estää kokopäivätyön tekemisen lausunnossa todetaan.
Myös pitkäaikaissairaalle osa-aikatyö voi olla paras vaihtoehto, näin arvioi esimerkiksi Allergia-, iho- ja astmaliitto. Opiskelijajärjestöt sen sijaan pitävät ilman opintotukea opiskelevia koskevaa työnhakuvelvoitetta kohtuuttomana.
STM:n Siika-aho: Kaikki eivät ole vaikeasti työllistettävissä
Muutosten tarkoitus on vahvistaa toimeentulotuen roolia viimesijaisena ja väliaikaisen tukimuotona.
Osastopäällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä katsoo, että oikealle etuudelle päätyminen on myös tuensaajan etu.
Jopa 50 prosentin leikkuria tukeen Siika-aho perustelee sillä, että toimen on tarkoitus ulottaa työttömyysturvaan kytkettyjen velvoitteiden rikkomisesta koituvat seuraukset myös viimesijaiseen etuuteen.
– Jossain tilanteissa toimeentulotuki on voinut paikata sen sanktion, ja sanktio ei siis ole vaikuttanut ihmiseen millään tavalla, Siika-aho selventää.
Kritiikkiin tosiasiallisesti työkyvyttömien ohjautumisesta työllisyyspalveluihin Siika-aho vastaa, että kyseessä ei ole työllisyyspalveluille mikään uusi tehtävä.
Hän kuitenkin myöntää, että muutosten myötä työllisyyspalveluiden asiakasmäärät voivat kasvaa.
Siika-aho kuitenkin uskoo, että ainakin osa tuen saajista on mahdollista saada töihin.
– Todella suuri osa toimeentulotuen saajista on nuoria ja kaupunkiympäristössä asuvia henkilöitä. Ei voida ajatella, että ainakaan kaikki heistä olisivat kauhean vaikeasti työllistettävissä, Siika-aho sanoo.
Siika-ahon mukaan myöskään yksittäinen diagnoosi ei tee ihmisestä työkyvytöntä.
Esimerkiksi hän nostaa astman.
– Astma voi hyvinkin alentaa työkykyä maataloustöissä tai leipomoissa, mutta se ei välttämättä alenna työ- ja toimintakykyä esimerkiksi toimistotöissä. Siksi on tärkeä pystyä asioimaan työvoimaviranomaisen kanssa, että löydetään omalle toimintakyvylle sopiva työtehtävä. Yleensä kuitenkin kaikille sellainen on mahdollista löytää.
Siika-ahon mukaan ministeriö tarkastelee lausuntopalautteen pohjalta, miltä osin esitystä pitää jatkovalmistelussa täsmentää.
Aikataulu on tiukka, sillä laki on tarkoitus käsitellä muiden budjettilakien yhteydessä syksyllä.
Muutosten pitäisi astua voimaan ensi vuoden helmikuussa.