Tienhaarassa kohoaa iso valkoinen kyltti: ”Me emme pidä turisteista.”
Vähän matkan päässä tulee vastaan toinen samanlainen kyltti ja sitten vielä kolmas.
Olemme Pohjois-Norjassa, suomalaisten kesälomamatkailijoiden ja karavaanareiden ykköslomakohteessa, emmekä tunne itseämme järin tervetulleiksi.
Lähes Rovaniemen kokoisessa kaupungissa käy yli kaksi kertaa niin paljon turisteja kuin Rovaniemellä. Tromssan matkailukyselyyn vastanneista 77 prosenttia onkin sitä mieltä, että turisteja on alueella jo liikaa.
Tämä juttu kertoo neljä syytä sille, miksi turistit ovat ongelma.
1. Jäteongelmat: Talon nurkalle pissaavia turisteja
Eniten tromssalaisia ottavat päähän turistipaljouden mukanaan tuomat arjen ongelmat, kuten asuntojen hintojen nousu, vaaralliset tilanteet liikenteessä, vähentynyt asumisviihtyvyys ja norjalaista kulttuuria ymmärtämättömät, roskaavat matkailijat.
Huonosti käyttäytyvien turistien ongelma näkyy eritoten Tromssaa ympäröivissä pikkukylissä.
”Emme pidä turisteista” -kyltit löytyvät vähän matkan päässä Tromssan kaupungista sijaitsevassa Kvaløyvågenin kalastajakylästä. Siellä tunteet turisteja kohtaan näyttävät ainakin päällisin puolin käyvän kuumina.
Kyläläiset itse eivät ole halukkaita sanomaan asiasta omalla nimellään yhtään mitään.
– Turistit tulivat ja tyhjensivät asuntoautonsa vessajätteet vuonoon taloni viereen. Sen jälkeen kun kyltti on ollut tuossa, heitä ei ole näkynyt, kyltin takana sijaitsevassa talossa asuva mies kertoo.
Toisaalta samaan aikaan osa kyläläisistä saa elantonsa matkailusta. Sata metriä turistiviha-kyltistä toiseen suuntaan yksi tienvarsitalo mainostaa aamiaismajoituspalvelujaan.
Tromssan kaupungin matkailijahallinnan projektipäällikkö Helga Bårsdatter Kristiansenin mukaan kyse ei ole siitä, etteikö kaupunkiin tai sitä ympäröiviin pikkukyliin mahtuisi enempää turisteja.
– Meillä on paikkoja, joissa matkailun kapasiteetti on nyt aika täynnä ja jonne ei enempää turisteja mahdu. Toisaalta meillä on paikkoja, jonne turisteja myös mahtuisi enemmän. Kyse on siitä, ettei matkailulle tarkoitettu infrastruktuuri ole pysynyt mukana matkailun kasvussa, Kristiansen sanoo.
Esimerkiksi matkailijoiden käymälöiden puute on huomioitu myös Tromssan alueella.
– Mutta meillä on aika raskas byrokratia, vaikka kyseessä olisi vain vessan rakentaminen. Sellaisenkin rakentamiseen voi helposti mennä muutama vuosi, Kristiansen sanoo.
2. Asuntopula: Yli 3 000 asuntoa Airbnb:ssä
– 600 euron kuukausivuokra huoneesta opiskelijoiden kimppakämpässä on halpa! Olin onnekas, kun löysin sen, sanoo Tromssaan juuri muuttanut lääketieteen opiskelija Sophie Surzhykova.
Matkailun kasvu on paisuttanut myös Tromssan asuntojen vuokra- ja ostohintoja. Yhtenä syynä on tromssalaisten innostus vuokrata omia asuntojaan Airbnb:n kaltaisilla lyhytvuokraussivustoilla.
Petipaikkoja Airbnb-majoituksissa on jo enemmän kuin virallisissa matkailumajoituksissa.
Erityisen kipeästi asuntopula on iskenyt opiskelijoihin. Vielä viikkoa ennen lukukauden alkua noin tuhat korkeakouluopiskelijaa jonotti yliopistojen tarjoamaan hätämajoitukseen.
Sama ongelma koskee sesongin ajaksi Pohjois-Norjaan tulevia kausityöntekijöitä, mutta myös vakituisesti kaupungissa asuvia, jotka haaveilevat kenties asunnon ostosta kaupungista – oli palkka kuinka hyvä tahansa.
3. Liikennekaaos: Ihmiset ajavat autoilla hiihtourilla
Kyselyyn vastanneista tromssalaisista 68 prosenttia oli sitä mieltä, että turistit luovat vaarallisia tilanteita liikenteeseen.
– Tilastollisesti on vain ajan kysymys, milloin joku kuolee, Tromssan kaupungin vapaa-ajan palveluiden puistopäällikkö Henrik Romsaas sanoo.
Vaarallisimmat tilanteet syntyvät pienillä, mutkaisilla vuoristoteillä, joille matkailijat saattavat lähteä ilman aiempaa kokemusta talvikelillä ajamisesta.
Kuljettajat ovat yrittäneet ajaa autoillaan muun muassa hiihtoladuilla ja laskettelurinteissä.
– Joka päivä tiepalvelun tai pelastuslaitoksen pitää pelastaa ainakin yksi ojaan ajanut turisti, toisena päivänä viisi tai kuusi, Romsaas sanoo.
Tromssassa asuu vakituisesti noin 77 000 asukasta. Kuumimpaan sesonkiaikaan talvella väkimäärä moninkertaistuu ja se näkyy myös katukuvassa.
– Kadut ovat kapeita ja mutkikkaita. Yksi ainoa risteilylaiva saattaa tuoda kaupunkiin yhtäkkiä tuhansia turisteja. Silloin täällä on todella hankala liikkua, Romsaas sanoo.
4. Luonnon kuluminen: Tuhat nuotiota keskellä tunturia
Ympäristön kannalta isoimpia ongelmia Tromssassa on revontulimatkailu. Näin kertoo Tromssan kaupungin matkailijahallinnan projektipäällikkö Helga Bårsdatter Kristiansen.
– Jos vaikkapa sata retkikuntaa tekee sata nuotiota maastoon joka yö kolmen kuukauden ajan, se näkyy herkässä tunturiluonnossa, hän sanoo.
Pelkästään revontuliretkiä Tromssassa tarjoaa tällä hetkellä yli sata isompaa tai pienempää yritystä.
– Kaikille ei ole selvää, kuinka toimitaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tätä ollaan kuitenkin kehittämässä.
Yksi Tromssan kuuluisimmista nähtävyyksistä on näköalahissi Fjellheisen, läheisen Storsteinen huipulle. Viime vuonna siellä kävi tilastojen mukaan yhteensä 350 000 vierailijaa.
Fjellheisenin omistavan Norwegian Travelin liiketoimintajohtajan ja vastuullisuudesta vastaavan johtajan Niina Pietikäisen mukaan on selvää, ettei luonto selviä koskemattomana satojentuhansien matkailijoiden vyöryessä sinne joka vuosi.
– Kyllä maastossa näkyy, että siellä on kuljettu vuosikaudet. Toisaalta on hyvä, että meillä on jokin massaturismikohde vuorilla, etteivät turistit mene aivan joka vuorelle, Pietikäinen sanoo.
Järjestettyjen retkien lisäksi pahennusta paikallisissa ja luonnon kulumista aiheuttavat myös revontulia omatoimisesti metsästävät turistit.
Ratkaisuksi ympäristön kulumiseen on Kristiansenin mukaan väläytelty muun muassa jokaisenoikeuksien rajoittamista tietyillä alueilla.
– Se on kuitenkin arka aihe. Jokamiehenoikeudet ovat norjalaisille todella tärkeä asia, josta olemme myös todella ylpeitä.
Jotain on Kristiansenin mukaan kuitenkin tehtävä.
– Olemme tehneet vuosikymmeniä töitä sen eteen, että saisimme turisteja tänne. Turismin kasvu on kuitenkin ollut liian nopeaa kaupungin infralle. Nyt kun he ovat täällä, meidän täytyisi pystyä hallitsemaan massoja jotenkin.
Juttua muokattu 29.8. kello 14.26. Lisätty tieto, että huippu, jonne Fjellheisen-näköalahissi nousee, on Storstein. Jutussa luki, että huippu on Fjellheisen.