Jyväskyläläisen liikuntakeskus Buugin toimitusjohtaja Teemu Manninen sanoo, että yrityksen ensimmäiset vuodet olivat onnekkaita.
– Ehdimme toimia toistakymmentä vuotta ilman sydäniskuria, eikä yksikään asiakas saanut sydäninfarktia.
Yritys hankki defibrillaattorin eli sydäniskurin kymmenisen vuotta sitten. Vapaaehtoinen investointi kannatti.
– Muutaman vuoden sisällä oli kolme tapausta, joissa kaikissa käytettiin sydäniskuria ja ihmishenki saatiin pelastettua, Manninen kertoo.
Diagnosoimaton sydänsairaus voi yllättää kenet tahansa. Se ei katso ikää eikä kuntoa.
Joka päivä noin kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy äkillisesti sairaalan ulkopuolella.
80 prosenttia tapauksista on sydänperäisiä, mutta joukossa on myös esimerkiksi hukkumisia ja onnettomuuksia.
Ihmishengen voi pelastaa sydäniskuri, jos sen saa nopeasti käyttöön.
Katso videolta miltä sydäniskurien sijaintipalvelu näyttää:
Kestämätön tilanne
Sydänliitto on ylläpitänyt liki kymmenen vuotta rekisteriä, josta voi nähdä lähimmän sydäniskurin sijainnin.
Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kertoo, että palvelu on nyt kolmatta vuotta peräkkäin katkolla, koska seuraavan vuoden rahoitus puuttuu.
– Olemme ylläpitäneet sitä lahjoitusten ja tilapäisten avustusten avulla. Pysyvää julkista rahoitusta ei ole löytynyt, Lahti-Koski sanoo.
Valtionapuviranomaisen STEA:n rahoitus ylläpidolle loppui vuonna 2022, sillä se ei avusta pysyvää toimintaa.
– Syksyn aikana on löydyttävä joku ratkaisu, sillä tilanne on yhdistyksen kannalta kestämätön, Lahti-Koski sanoo.
Rekisterin ylläpito maksaa noin 50 000 – 60 000 euroa vuodessa. Järjestelmän kehittäminen ja automatisoiminen vaatisi suuremman summan.
Sydäniskurirekisterin tarpeellisuutta ei pysty todentamaan tilastoilla. Iskurien käyttöä ei seurata mitenkään, joten kukaan ei tiedä, montako ihmistä niillä on pelastettu.
Älä pelkää sydäniskuria
Kun ihminen menee elottomaksi, tärkeintä on aloittaa elvytys nopeasti.
Sydänpysähdyksessä ratkaisevat minuutit – mitä nopeammin saa apua, sen parempi mahdollisuus on selviytyä.
Ensihoidon ylilääkäri Tomi Kavasmaa Keski-Suomen hyvinvointialueelta sanoo, ettei sydäniskurin käyttöä tarvitse pelätä.
– Laite osaa analysoida milloin siellä on iskettävä rytmi. Jos sellainen on, sydäniskuri on se apu, mikä siihen tarvitaan. Jos iskua ei suositella, laite ei suostu iskemään, hän kertoo.
Julkisilla paikoilla olevat sydäniskurit on tarkoitettu maallikoiden käyttöön. Vahinkoa sillä ei pysty tekemään.
– Kammiovärinä tai kammiotakykardia voidaan iskeä sydäniskurilla. Kun niihin pääsee ajoissa käsiksi, ihminen voi toipua siitä hyvin, kertoo Kavasmaa.
Opastusta hätäpuhelusta
Sydänliiton ylläpitämä rekisteri löytyy myös Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi-sovelluksesta.
Puhelinelvytysohjeet Hätäkeskuslaitokselle on antanut terveystoimi. Niissä ohjataan ensisijaisesti käynnistämään peruselvytys painelemalla.
– Ensin varmistetaan, että peruselvytys alkaa ja jatkuu, Hätäkeskuslaitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Jos sydäniskuri on lähellä ja paikalla useampi henkilö auttamassa, yksi jatkaa elvytystä ja toinen voi noutaa sydäniskurin.
Hätäkeskus ei ensisijaisesti ohjeista sydäniskurin etsimiseen, sillä terveystoimen ohjeiden mukaan tärkeintä on varmistaa tehokkaan peruselvytyksen ylläpito.
Laitteen löytyminen jää paikalla olevien auttajien varaan.
Sydänliiton Lahti-Koski muistuttaa, että vaikka rekisterin ylläpito loppuisi, eivät iskurit katoa mihinkään.
– Jos laitteen sijainnista ei ole tietoa, se saattaa olla ihan kulman takana, mutta jäädä elvyttäjältä käyttämättä, Lahti-Koski sanoo.