Inarilainen kalastaja Heikki Nikula oli seurueineen viettämässä yökalareissua Inarijärven Hietasaaressa, kun heille avautui hätkähdyttävä näky. Ranta oli ainakin sadan metrin alueelta mustanaan kovakuoriaisia.
Yllätys ei jäänyt siihen. Myöhemmin Nikula sai taimenen, joka oli ahminut vatsansa täyteen samaisia kuoriaisia.
Samanlainen näky kohtasi myös inarilaisen Tuomas Vestin kalaporukan hieman myöhemmin Raudunkutulaassa. Vest oli saanut harjuksen, joka vaikutti oudolta.
– Ajattelimme sen vatsassa olevan jonkinlaisen kasvaimen. Peratessa selvisi, että kyse oli kovakuoriaisista.
Harjus on monipuolinen ravinnonkäyttäjä
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eerikki Rundgren tunnisti kuoriaiset reunussepiksi. Hänen mukaansa ei ole syytä huoleen.
– Kyseessä on yleinen laji kautta Suomen, joka voi joskus olla runsaslukuinen.
Rundgrenin arvion mukaan reunussepät ovat voineet lentäessään Inarijärvellä nuukahtaa ja tipahtaa veteen isona parvena, huuhtoutuen lopulta rantaan.
– Jos kaloille tulee yhtäkkiä eteen tuollainen ravinnonlähde, niin kyllä ne sen hyväksi käyttävät.
Aiemminkin vastaavaa on nähty. Nikula muistelee 1980-luvun Juutuanjoella sattunutta tapausta, jolloin kalat ahmivat massoittain kuoriaisia.
– Joki kiehui kaloista, mutta minä sain pitkään vain tyhjää. Kun lopulta sain kalan, se oli iso ja muodoton, täynnä kuoriaisia.
Rundgrenin mukaan kyse on ajoittaisesta luonnollisesti hyönteisten massaesiintymisestä.
Luonnonvarakeskuksen kalatutkija Ari Savikko kertoo harjuksen olevan hyvin monipuolinen ravinnonkäyttäjä, joka ei syö itseään hengiltä. Kalan hurjannäköinen pullea ulkomuoto olisi kadonnut ajan oloon.
– Vatsahapot olisivat aikanaan polttaneet kovakuoriaisen kovan kuoren. Ne olisivat sulaneet mahaan ja tulleet aikanaan pois.