Suomalaisten uimataito on vähentynyt valtakunnallisesti koronan jälkeen.
Taitotasossa on eroja myös Tampereen seudulla, josta löytyy sekä taitavia että heikompia uimareita.
Näin sanoo Tampereen johtava liikunnanohjaaja Tommi Liimatta.
– Tuntuma on, että Tampereenkin seudulla uimataito on laskenut siitä, mitä se aikaisemmin oli. Syynä voivat olla koronavuodet, mutta tilastotkin näyttävät, että uimataito on mennyt alaspäin.
Liimatan mukaan nyt pyritään kaikin keinoin siihen, että uimataito saataisiin taas nousemaan.
Tavoitteena on, että vuonna 2027 ainakin 75 prosenttia tamperelaisista osaisi uida.
– Tampereen ympäristössä on niin paljon järviä, että luonnonvesissä uiminen tai ainakin veden äärelle pääseminen on sinänsä mutkatonta.
Uimataitoa pitäisi päästä harjoittamaan myös talvella, ja siksi uimahallien sijainti on tärkeää. Tampereen seudulla esimerkiksi Pirkkalassa ei ole vielä uimahallia. Sitä tosin suunnitellaan Tampereen ja Pirkkalan rajalle.
– Onneksi Tampereen uimahallit ovat lähellä, ja kesällä käsittääkseni Pirkkalan kuntakin järjestää uimakouluja rantavesissä.
Taito arvioidaan yläkanttiin
Kansalaisliikuntataidot-kyselytutkimuksessa vuonna 2022 selvitettiin muun muassa yli 18-vuotiaiden uimataidon osaamista. Tutkimukseen vastanneista aikuisista 53 prosenttia ilmoitti olevansa uimataitoisia Pohjoismaisen määritelmän mukaan.
Kuinka moni itseään hyvänä uimarina pitävä kuitenkin käytännössä on sitä?
Liimatan mukaan ihmiset yliarvioivat usein oman uimataitonsa.
– Se ei aina toteudu, jos mietitään uimista vaikka järvivesissä, jossa on vähän aallokkoa. On aika haaste, kun taitoa lähdetään oikeasti kokeilemaan.
Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kertoi aiemmin Ylelle, että usein hatarin uimataito on maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä.
Tommi Liimatan mukaan Tampereen Kalevan sisäuimahallissa ja maauimalassa kuulutukset tehdään suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.
Suositut rantauimakoulut
Yksi keino uimataidon harjoittelemiseen ovat lasten maksuttomat rantauimakoulut. Liimatan mukaan ne ovat olleet tänä vuonna Tampereella hyvin suosittuja.
– Määrää ehkä vielä lisätään ensi vuonna, Liimatta sanoo.
Opetussuunnitelman mukaan jokaisella alakoulun luokka-asteella käydään uimassa. Kertoja ei ole määritelty, mutta esimerkiksi Tampereella niitä on vähimmäismäärä eli kaksi opetustuntia. Liimatan mukaan tuntimäärä nousisi, jos uimahalleja rakennettaisiin lisää.
Tampereen kaupunki on päättänyt syksystä lähtien panostaa ykkös- ja kakkosluokkalaisten uimataitoon.
Uintitunneista tehdään mielekkäitä ja veteen totutellaan niin, että lapset viihtyvät siellä ja haluavat uimaan myös vapaa-ajalla.
– Osa-alueita kokeiltiin jo keväällä eri luokissa ja uimahalleissa. Positiivista palautetta tuli sekä oppilailta, opettajilta että ohjaajilta. Syksyllä selviää, lähtevätko Tampereen ympäristökunnat tähän mukaan.
Ylläpito vaatii toistoa
Tommi Liimatan mukaan käytännössä kaikki pystyvät oppimaan uimaan.
– Lapsi oppii toki herkkyyskautena eli noin 5–8-vuotiaana nopeammin. Myös aikuinen oppii uimaan, jos oma halu ja motivaatio ovat korkealla.
Uimataitoa on tärkeää myös pitää yllä. Toisto tuo uintiin rentoutta, ja veden kanssa pääsee sinuiksi.
Häpeä siitä, ettei osaa aikuisenakaan uida, on Liimatasta entisaikainen ajattelutapa. Se kannattaa hylätä jo lasten takia.
– Lapset vaistoavat vanhemman arkuuden ja pelon. Siksi vanhempien on erittäin tärkeää oppia uimataito.
Aikuisten uimakoulut ovat yksi suosituimmista liikuntaryhmistä Tampereella. Sekä alkeis- että jatkoryhmiä pitäisi lisätä, mutta siihen ei Liimatan mukaan ole resursseja.