Toisin kuin valtaosassa muuta Eurooppaa, Suomessa vaihtuvat korot ovat olleet kautta aikojen suosituin asuntolainojen viitekorko.
Etenkin nollakorkojen aikana 12 kuukauden euribor piti pintansa ylivoimaisesti suosituimpana suomalaisten asuntolainojen viitekorkona. Parhaimmillaan siinä oli kiinni yli 90 prosenttia kotitalouksien asuntolainoista.
Viime vuosina koettu korkojen jyrkkä nousu on kuitenkin muuttanut tilannetta. Etenkin kiinteiden korkojen suosio on kasvanut muutaman viime vuoden aikana.
Tämän vuoden huhtikuussa jo yhteensä noin kahdeksan prosenttia asuntolainoista sidottiin kiinteisiin korkoihin.
Yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto Danske Bankista huomauttaa, että kiinteitä korkoja harkitsee edelleen suhteellisen pieni osuus asuntovelallisista.
Hän kuitenkin näkee, että kiinteiden korkojen hienoisessa suosion kasvussa voi olla kyse pysyvämmästäkin trendistä.
– Moni koki kovan korkojen nousun valtavana sokkina omassa taloudessa ja varmaan pohditaan nyt, toisiko kiinteä korko enemmän turvaa omaan talouteen, Kivipelto sanoo.
Korot ovat viime kuukausina laskeneet merkittävästi ja Kivipellon mukaan nyt voi olla myös houkutteleva aika lukita oma laina juuri kiinteisiin korkoihin.
– Ehkä tämä shokki oli niin merkittävä, että pohditaan esimerkiksi sitä, voisiko osan lainasta sitoa kiinteään ja osan vaihtuvakorkoiseen.
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo kiinteiden korkojen suosion nousun selittyvän sillä, että ne saattoivat poikkeuksellisesti olla euribor-korkoja matalammalla tasolla.
– Se painaa monella valintatilanteessa vaakakupissa. Toki oma riskin kantokyky huomioiden, kiinteä korko voisi olla ihan hyvä vaihtoehto monelle, von Gerich sanoo.
Hän muistuttaa, ettei tilastoissa näy sitä, että monella asuntovelallisella on asuntolainalleen myös jonkinlainen korkosuoja vaihtuvaan korkoon.
Vuoden euriborin suosio ei palannut
Vuoden euribor joutui korkojen noustua vuonna 2022 antamaan tilaa lyhyemmille euribor-koroille.
Vuoden 2022 toukokuussa 12 kuukauden euriboriin sidottiin vielä 93,5 prosenttia uusista asuntolainoista, mutta vuoden 2023 syyskuussa niiden osuus oli laskenut alle puoleen.
Nyt tilanne alkaa vähitellen palautua korkojen nousua edeltävään aikaan, mutta nollakorkojen aikaista suosiota 12 kuukauden euribor ei ole saavuttanut.
Tämän vuoden toukokuussa 93,2 prosenttia uusista asuntolainanostoista sidottiin edelleen euribor-korkoihin. Noin kolme neljästä sidottiin 12 kuukauden euriboriin, joka kymmenes kuuden kuukauden ja vajaa kuudesosa kolmen kuukauden euriboriin.
Minkälaisia vinkkejä antaisit asunnon ostajille, minkälaiseen korkoon oma asuntolaina kannattaa tällä hetkellä sitoa?
Nordean von Gerichin mukaan kaikki riippuu omasta riskinsietokyvystä.
– Haluaako varmuutta korkokustannuksiin vai haluaako täyden mahdollisuuden hyötyä suotuisasta korkokehityksestä, mutta samalla kantaa sen riskin, että korot menevätkin epäsuotuisaan suuntaan.
Danske Bankin Kivipelto muistuttaa, että matemaattisesti lyhin euribor on aina se edullisin, mutta tärkeintä on katsoa omaa taloutta.
– Jos on kovin suuri laina tai isot kustannukset suhteessa tuloihin tai tulot heiluvat, niin lyhyen euriborin kanssa voi tulla aika haastavia tilanteita. Viitekorko kannattaa ensi sijassa valita oman talouden perusteella, eikä sen perusteella, mikä on juuri tällä hetkellä edullisin.
EKP:n ennakoidaan jättävän ohjauskoron ennalleen
Euroopan keskuspankki EKP kokoontuu jälleen tänään torstaina korkokokoukseen, mutta sen ennakoidaan jättävän ohjauskorkonsa ennalleen.
Kesäkuun alussa EKP laski ohjauskorkojaan tasan kahteen prosenttiin, mikä on alin lukema sitten helmikuun 2023.
Danske bankin ennusteen mukaan EKP tekee vielä yhden koronlaskun syyskuussa ja sen jälkeen korkoihin ei kosketa.
– Näkymä myös euriboreille on sen myötä aika seesteinen, paljon seesteisempi kuin mitä on nähty viime vuosina. Lyhyemmät euriborit saattavat vielä laskea, mutta 12 kuukauden euriborissa ei välttämättä enää suurta heiluntaa nähdä, ellei jotain yllättävää tapahdu, Kivipelto sanoo.
Nordean ennusteen mukaan EKP:ltä ei enää tällä haavaa tulisi koron laskuja.
– Jos kauppasota vielä äityy ja tulee ikäviä tulliuutisia, eikä euroalueen talous lähde kunnolla käyntiin, niin toki EKP voi silloin vielä laskea korkoja. Mutta selkeästi viestinnässä on korostunut se, että kynnys uusille koronlaskuille on nyt noussut.
– Toki jos katsoo loppuvuotta, niin koron laskut ovat selvästi todennäköisempiä kuin koron nostot, von Gerich sanoo.
Toisaalta euroalueen taloudessa on nähtävillä hänen mukaansa myös positiivisia merkkejä. Saksa päätti keväällä massiivisesta investointipaketista, euroalueen maat ryhtyvät kasvattamaan omia puolustusmenojaan ja kuluttajille on runsaasti säästöjä.
– Vaikka tässä kauppasotaa koskevan huolten keskellä vähän synkistelläänkin, niin on ihan mahdollista, että ensi vuonna tulee yläsuuntaisia korkoliikkeitä.