Naisten työllisyys on heikentynyt huomattavasti miehiä enemmän Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaudella. Työllisiä oli kesäkuussa 64 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Naisten työllisyys oli laskenut 46 000:lla, miesten 18 000:lla.
Epäsuhta jatkoi kasvuaan kesäkuussa, kun työllisten naisten määrä väheni 20 000:lla vuoden takaiseen verrattuna. Miesten työllisyys heikkeni vain 3 000:lla, kertoo Tilastokeskuksen työvoimatutkimus.
Tilastokeskuksen mukaan epäsuhtaa selittää se, että miesvaltaiset rakennus- ja kuljetusalat alkoivat keväästä alkaen vilkastua, kun taas esimerkiksi naisvaltaisella kaupan alalla työllisten määrä jatkoi laskuaan.
Kaupan alan työllisiä oli huhti–kesäkuussa noin 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin kuten alla oleva grafiikka näyttää.
Myös julkisen talouden kulukuuri on osunut naisiin. Julkisen hallinnon toimialalta oli vähentynyt 6 000 työllistä naista, ja muun muassa järjestöt kattavalla muun palvelutoiminnan toimialalla naisia oli töissä 9 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Alla oleva grafiikka näyttää muutoksen kahden vuoden ajalta ja luvuissa ovat mukana miehet ja naiset.
Hyvinvointialueiden talousvaikeudet ovat johtaneet irtisanomisiin, mikä on heikentänyt naisten työllisyyttä, vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. Sote-alalla enemmistö työntekijöistä on naisia.
Kehnoista luvuista huolimatta Pylkkänen arvioi, että talouden suhdanne on kääntynyt jo nousuun. Naisten heikompi asema johtuu nyt siitä, että suhdanteen kääntyessä yksityinen sektori ja etenkin teollisuus alkavat nousta ensin.
– Miesten työllisyys on ensimmäinen, joka nousee, kun matalasuhdanteesta päästään kohti noususuhdannetta, Pylkkänen sanoo.
Tavoitteeseen matkaa 164 000 työllistä
Orpon hallitus tavoittelee ohjelmansa mukaan 100 000 uutta työllistä kautensa alkuun verrattuna. Jos vertailukohdaksi otetaan kesäkuun 2023 työllisyystilanne, hallituksen tavoite toteutuu, jos keväällä 2027 Suomessa on 2 837 000 työllistä. Grafiikka näyttää, miten kaukana tavoitteesta nyt ollaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavan 21 kuukauden aikana työllisten sarakkeeseen pitäisi saada 164 000 henkilöä lisää. Työttömyysaste pitäisi käytännössä puolittaa kesäkuun 9,3 prosentista. Se on työttömyysasteen trendiluku, josta on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu.
Hyvin nopea työllisyyden nousu on epätavanomaista. Koronarajoitusten purkautumisen yhteydessä työllisyys kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 kuopasta vuoteen 2022 peräti 124 000 henkilöllä.
Vuodesta 2015 vuoteen 2018 työllisyys kasvoi kolmen vuoden kuluessa 105 000:lla.
TEM:n Pylkkänen uskoo, että hallituksen asettama tavoite on yhä mahdollista saavuttaa, kunhan nousukausi lähtee käyntiin.
– EU-tasolla tehdään valtavia satsauksia esimerkiksi puolustukseen. Saksa esimerkiksi investoi valtavasti uuteen infrastruktuuriin ja puolustusteollisuuteen. Kyllä nämä toimenpiteet varmasti tulevat näkyviin myös Suomen taloudessa positiivisesti, Pylkkänen sanoo.
Positiivisista näkymistä ja toiveista huolimatta 15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa nousussa. Miesten työttömyysaste oli 10,2 %, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 9,6 %, mikä oli 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.
Juttua muokattu 22.7. klo 16.59. Työttömyysasteesta kertovaan kohtaan lisätty lause trendiluvusta. Naisten ja miesten työttömyysasteesta kertovaan kohtaan lisätty sana kausitasoittamaton.