Lotta Harala kuuli tärkeät sanat puolisoltaan – MM-raja saattaa murskaantua Tampereella

Naisten 100 metrin aitojen SE-nainen Lotta Harala hakee kovaa aikaa Tampereelta. Reetta Hurske on yllättäen vasta Suomen viidenneksi paras aiturinainen.

Lotta Harala hakee kovaa aikaa.
Lotta Harala on hyvässä kunnossa. Kauden paras on 12,74. Kuva: Jarkko Vuolle

Tampereen GP-kisat keskiviikkona klo 18 Ylen kanavilla.

Tampereen Pyrintöä edustavat Lotta Harala ja Reetta Hurske ovat keskiviikkona Tampereen GP-kisojen odotetuimpia suomalaisnimiä. Juoksusta puuttuu liuta kovia suomalaisnimiä, sillä Saara Keskitalo, Nooralotta Neziri ja Vilma Mäki eivät ole mukana.

Mielenkiintoa kuitenkin riittää, sillä huippukuntoon päässyt Harala kutitteli puolitoista viikkoa sitten Joensuun GP-kisoissa Tokion MM-kisojen suoraa kisarajaa. Hän jäi siitä sadasosan kauden kotimaisella kärkiajalla 12,74.

SE-naisen kesä on ollut nousujohteinen. Kesäkuun alussa Hollannin Hengelossa kulki vain 12,99, mutta siitä kuukauden päästä Kreikassa jo 12,86. Viikkoa myöhemmin meni 12 sadasosaa kovempaa.

– Kunto on ajoitettu niin, että loppukesästä ja alkusyksystä on paras meno. Siltä se nyt näyttää.

Harala on saanut turhauttavina hetkinä tukea valmentajapuolisoltaan Matias Myttyseltä.

– Myönnettäköön, että välillä ärsytti, kun alkukesä oli treenitahmeaa. Matias vakuutteli koko ajan, että tämä menee niin kuin on suunniteltu, Harala naurahtaa.

Lotta Harala juoksi 12,74 Joensuussa.

Millainen on Haralan optimijuoksu?

Haralalle 100 metrin aidoissa loppupää on ollut haastavampi rasti, mutta suomalaisen mukaan se sujuu nyt parhaiten ikinä. Kun vielä yleensä hyvin sujunut alkupuoli kulkee, urheilijan nimissä olevat SE-lukemat 12,65 saattavat painua uusiksi.

Ratinassa on uusi mondopinta. Kahden viikon päästä stadionilla kisataan alle 20-vuotiaiden EM-mitaleista.

Harala on lähinnä hölkännyt uudella radalla.

– Haluan opetella ajattelemaan niin, että kaikilla radoilla voi juosta kovaa. Urheilijoilla on suoritukseen enemmän merkitystä, vaikka toki radallakin on vaikutusta. Sen ei pidä kuitenkaan antaa vaikuttaa liikaa ajatteluun.

Harala lähestyy huippukuntoaan. Miltä optimijuoksu näyttäisi?

– Hyvä reaktio, että lähtee heti paukusta. Uskaltaisin iskeä ensimmäiset askeleet sen verran hyvin, että jäisin riittävän kauas ensimmäisestä aidasta. Sitten kun pääsisin hyvään asentoon ja imuun alusta saakka, jaksaisin viimeiselle aidalle ja saisin hyvän viimeisen ryntäyksen, siinä olisi aika onnistunut juoksu, Harala kuvailee.

Reetta Hurske hymyilee punaisessa kisa-asussa.
Reetta Hurske jahtaa kauden parhaimpia juoksujaan. Kuva: Tomi Natri / AOP

Hurskeella vaikea kesä

Reetta Hurskeen kilpailukautta ovat nakertaneet talvesta asti enemmän tai vähemmän jatkuneet takareisivaivat. Sisäratojen Euroopan mestaruuden voittanut suomalainen loukkaantui joulukuussa, mutta onnistui yltämään maaliskuussa 60 metrin aitojen EM-finaaliin ja päihittämään siellä Haralan.

Kesällä vaikeudet ovat jatkuneet. Hurske on kauden parhaallaan 12,92 Suomen tilastossa vasta viidentenä. Edellä ovat Harala (12,74), Nooralotta Neziri (12,80), Saara Keskitalo (12,81) ja Vilma Mäki (12,88).

Viime viikolla Sveitsin Luzernissa Hurske oli yllättäen paras suomalainen kukistettuaan Haralan ja Keskitalon.

– Olen saanut tehtyä missattuja aitaharjoituksia kesän mittaan. Jalan tilanne on nyt hyvä.

– Aitomisen kanssa on ollut enemmän haasteita. Uskallus aitomiseen on kadoksissa tuntemusten vuoksi. Alkuvuosi on ollut aikamoista taistelua hallikaudesta lähtien.

Hurske voi vastata keskiviikkona kauden parhaastaan.

– Lähdetään tekemään oman näköistä suoritusta. Yritän saada omaa aitatekniikkaani paremmaksi.

Hurske on tehnyt joitain vetoja uusitulla radalla.

– En osaa sanoa, onko tämä parempi vai huonompi. Uskon, että tällä radalla tullaan tekemään hyviä aikoja.