Joonas Kokkonen ”röhnötti flyygelin kanteen” ja sävelsi kuuluisat teoksensa – taiteilijakoti avasi ovensa ja yleisö yllättyi

Arkkitehti Alvar Aalto hahmotteli ensimmäisen luonnoksen säveltäjä Joonas Kokkosen kodista ravintolan pöytäliinaan. Lopputulos oli kokonaistaideteos.

Villa Kokkonen valmistui säveltäjän kodiksi vuonna 1969.

Sisäänkäynnin aaltomainen katos paljastaa arkkitehdin.

Alvar Aalto (1898–1976) suunnitteli nykyisin Villa Kokkosena tunnetun rakennuksen säveltäjä Joonas Kokkosen (1921–1996) kodiksi ja työtilaksi.

Hän halusi, että tummasta puusta tehty rakennus piiloutuu maisemaan.

Alvar Aallon suunnittelema talo.
Rinnetontilla sijaitseva Villa Kokkosen pääsisäänkäynti. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Moderni musta puutalo sulautuu kauniisti vehreään ympäristöön, jossa kukkivat moniväriset kasvit ja rehevä kasvillisuus.
Täällä Joonas Kokkonen sävelsi muun muassa oopperan Viimeiset kiusaukset. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Koti on harvinainen ”kokonaistaideteos”

Ulkoapäin on vaikea arvata talon kokoa. Sisällä valon määrä, huoneiden avaruus, yksityiskohdat ja vaaleat materiaalit yllättävät.

Tuusulanjärven rannalla Järvenpäässä sijaitseva, vuonna 1969 valmistunut rakennus on harvinaisuus. Se on yksi harvoista Alvar Aallon suunnittelemista taiteilijakodeista ja yksi hänen vähemmän tunnetuista kohteistaan.

Villa Kokkonen on ollut yleisölle avoinna aiemminkin, mutta nyt se on ensimmäistä kesää museoksi remontoituna kokonaisuudessaan auki.

Järvenpään taidemuseon yleisötyön päällikkö Pinja Petäjä sanoo, että kävijöitä on ollut paljon.

– Villa Kokkonen on kokonaistaideteos, jossa arkkitehtuuri ja musiikki nivoutuvat yhteen. Taiteilijakoti on eri aisteja puhutteleva kokonaisuus.

Runsas luonnonvalo tulvii huoneeseen suurista ikkunoista, korostaen tyylikästä ja modernia sisustusta, jossa on viherkasveja, geometrisiä kuvioita, ja mukavia istuimia.
Joonas Kokkosen työhuoneessa on erityisen hyvä akustiikka ja siellä järjestetään pienimuotoisia konsertteja. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Kodikas olohuone, jossa yhdistyvät ruskeat puuseinät ja moderni sisustus.
Aaltomaisia muotoja voi nähdä sisätiloissa muun muassa lattiassa ja vaaleassa takassa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ajankohtainen Kokkonen kuin Kekkonen

Joonas Kokkonen on 1900-luvun arvostetuimpia taidemusiikin säveltäjiä Suomessa.

Hänen sävellyksistään tunnetuin on ooppera Viimeiset kiusaukset, joka esitettiin tällä viikolla Savonlinnan oopperajuhlilla teoksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

Kokkonen on säveltänyt lisäksi sinfonioita, jousikvartetteja, pianoteoksia ja kamarimusiikkia.

Hän oli Sibelius-Akatemian sävellyksen professori, Suomen Akatemian jäsen ja toimi useissa luottamustoimissa.

– Kokkonen oli aikanaan yksi suomalaisen musiikkielämän vaikutusvaltaisista henkilöistä. Siksi häntä on kutsuttu musiikin Kekkoseksi, Pinja Petäjä toteaa.

Joonas Kokkonen koiransa kanssa.
Säveltäjä Joonas Kokkonen kodissaan Basse-koiransa kanssa vuonna 1981. Kuva: Jorma Pouta / Museovirasto

Ystävysten yhteinen taloprojekti

Joonas Kokkonen ja Alvar Aalto tapasivat 1950-luvulla ja heistä tuli ystäviä.

Lapsena Järvenpäässä asunut säveltäjä halusi aikuisena palata ennestään tuttuihin maisemiin. Hän osti Järvenpään kaupungilta tontin Vanhankylänniemestä.

Kokkonen kysyi Aallolta, voisiko joku tämän toimiston nuori arkkitehtiylioppilas suunnitella hänelle työtilan ja kodin.

Periaatteessa en enää piirrä yksityistaloja, mutta sinulle minä piirrän. Ja kun minä sinulle piirrän, se ei ole mitään assistenttityötä.

Alvar Aalto

Villa Kokkosen ensimmäiset luonnokset syntyivät yhteisellä aterialla ravintolan pöytäliinaan.

Yksitasoiseen taloon tuli lähes 250 neliömetrin tilat.

– Kokkonen totesi, että jostain oli tullut 70 neliötä enemmän kuin hän oli alunperin toivonut, Pinja Petäjä kertoo.

Tämä näkyi myös hinnassa.

– Talo maksoi nykyrahassa lähes miljoona euroa. Se oli kallis, vaikka Aalto ei laskuttanut talon suunnittelusta mitään.

Kiitoksena ja vastapalveluksena Joonas Kokkonen omisti Arto Norakselle säveltämänsä Sellokonserton Alvar Aallolle.

Villa Kokkosessa kuvatulla videolla Kokkonen soittaa pianoa ja Arto Noras selloa. Katkelma on ohjelmasta Arto Noras -sellotaiteilija (25.12.1975). Laita äänet päälle.

Talo kuin viuhka

Viuhkan muotoinen talo jakautuu kolmeen osaan: makuuhuoneet ja keittiö, ruokailu- ja olohuone sekä suurimpana säveltäjän työhuone, joka hallitsee taloa.

Aalto piirsi työhuoneen flyygelin ympärille.

– Kokkonen nojata röhnötti flyygelin kanteen ja kirjoitti muistiin nuotteja. Välillä hän käveli flyygeliä ympäri ja sävellykset syntyivät hänen päässään.

Pinja Petäjä osoittaa flyygelin päällä olevia lyijykynän pätkiä, joilla säveltäjä teki merkintöjään nuottipaperille.

Kuvassa on nuottivihko, jonka päällä on useita esineitä, kuten harppi, mustekynä, lyijykynä, pieni musta figuuri ja kirjekuori.
Joonas Kokkosella oli absoluuttinen sävelkorva. Nuottipaperin päällä ovat säveltäjän työvälineet. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Joonas Kokkonen asui Villa Kokkosessa kuolemaansa saakka, yhteensä 27 vuotta.

Kävijöitä kiinnostavat jalkalistat ja matot

Järvenpään kaupunki osti Villa Kokkosen vuonna 1998. Myöhemmin perikunta lahjoitti kaupungille irtaimiston, kuten säveltäjän flyygelin.

Talossa on paljon Artekin ja Alvar Aallon varta vasten sinne suunnittelemia huonekaluja.

Taiteilijakotia ylläpitää Järvenpään taidemuseo.

Nainen sinisessä pilkullisessa mekossa seisoo kirjahyllyjen edessä kodikkaassa huoneessa.
– Vierailulle pääsee syyskuun loppuun saakka varaamalla ennakkoon paikan opaskierrokselle, yleisötyön päällikkö Pinja Petäjä sanoo. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Museo-opas Amantia Leinonen on huomannut, että kävijöitä kiinnostaa sekä rakennuksen arkkitehtuuri että säveltäjän elämä.

– Monet huomaavat hauskoja yksityiskohtia. Täällä on todella erikoisen näköiset jalkalistat, ja niistä on tullut paljon kysymyksiä, Leinonen kertoo.

– Yksi lapsi kysyi, ovatko matot olleet täällä alusta asti ja onko Kokkonen todella kävellyt niiden päällä.

Ryhmä ihmisiä seisoo olohuoneessa ihaillen suurista ikkunoista avautuvaa ulkomaisemaa.
Vierailijat yllättyvät taiteilijakotiin tulvivaa valoa ja monia Kokkosen taide-esineitä. Oikealla museo-opas Amantia Leinonen. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Suuri olohuoneen ikkuna avautuu vehreään puutarhaan, jossa kasvaa havupuita ja pensaita. Ikkunalaudalla on viherkasveja, ja oikealla puolella ovi vie ulos kesäiseen maisemaan.
Talon puutarhassa on entinen uima-allas ja sauna. Ikkunasta näkyy myös Tuusulanjärvelle. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Turkulaiset Tero ja Marjut Jokinen tutustuivat Villa Kokkoseen tällä viikolla. He ovat viettäneet ”Aalto-kesälomaa”, mihin kuuluu useita käyntejä Alvar Aallon suunnittelemissa kohteissa.

Ohjelmassa on ollut tutustuminen Paimion parantolaan ja Terassitaloon Kauttuan Ruukinpuistossa Eurassa. Villa Kokkosen jälkeen suuntana oli vielä Aallon kotitalo Helsingin Munkkiniemessä.

– Villa Kokkosen opastus oli silmiä avaava. Emme aiemmin tienneet tästä paikasta. Jokunen viikko sitten bongasimme netistä, että täälläkin on mahdollista käydä, Tero Jokinen sanoo.

– Täällä on todella hienoja aarteita kuten uniikkeja valaisimia, Marjut Jokinen lisää.

Aikaisemmin Joonas Kokkonen oli Jokisille Viimeisiä kiusauksia lukuun ottamatta melko tuntematon säveltäjä.

– Nyt tiedetään enemmän.

Korjattu 1.8.2025. kello 16.09. Artikkelissa sanottiin aiemmin, että Villa Kokkonen on ainoa Aallon suunnittelema taiteilijakoti. Se on yksi harvoista Alvar Aalon suunnittelemista taiteilijakodeista ja yksi hänen vähemmän tunnetuista kohteistaan. Myös täsmennetty: Villa Kokkonen on ollut yleisölle avoinna aiemminkin, mutta tänä kesänä se on ensimmäistä kertaa auki nykyisessä remontoidussa asussaan.

Ladataan lomaketta...