Hellepäivän varhaisaamu on Kokkolassa hiljainen.
Kello kuudelta liikkeellä on työpäiväänsä lopetteleva aamulehdenjakaja ja sähköpotkulaudalla töihin menossa oleva nuori mies, joka kertoo englanniksi olevansa ”too hungover, high and tired” haastattelua varten.
Aamuksi vaihtuneen yön riennot selvästi painoivat.
Mutta eivät kaikkia.
Miehensä ja koiransa kanssa Järvenpäästä Kokkolaan lomailemaan tullut Kristiina Ilvesviita nauttii kesäaamusta, ja vielä parempaa on tulossa.
– Minulla on syntymäpäivä, joten varasimme hotellista polkupyörät. Lähdemme merenrantaan Mustakarille päiväksi.
Tiibetinspanieli Manu jää viileään hotellihuoneeseen. Se ei helteistä pidä.
– Manu on enemmänkin talvikoira.
Manun jälkeen vastaan tulee toypuudeli Cookie. Sen kanssa aamulenkillä ennen työpäivää on Henri Salomaa.
Hän kertoo, että hellepäivinä Cookie käy ulkona aamulla ennen seitsemää ja seuraavaksi illalla kahdeksan jälkeen. Päivät kuluvat sisällä.
– Ilmalämpöpumpun alla 22 asteessa menee Cookien päivä.
Salomaa itse nauttii lämmöstä.
– Ei meillä kovin monta päivää vuodessa ole tällaista. Nyt nautitaan!
Osa odottaa sateita
Puoli seitsemän maissa kaupunki alkaa vähitellen heräillä.
Kokkolalainen Alex Fröjdö on menossa töihin. Hän ei nauti kuumenneesta säästä lainkaan.
– Kroppa ei kestä pidempiä hellejaksoja. Yritän pysyä sisätiloissa, jos mahdollista, ja juoda paljon.
Edellisenä iltana hän vilvoitteli paikallisten suosimalla uima-alueella, kaupungin eteläpuolen hiekkakuopilla.
– Talviturkki lähti tänä vuonna harvinaisen myöhään.
Seuraaville päiville Fröjdöllä on selkeä toive.
– Tarkkailen sääennusteita ja odotan, että sateet tulevat.
Pyörällä juuri ennen seitsemää töihin kiirehtivä Touko Salo on vielä pukeutunut pitkähihaiseen paitaan.
Iltapäiväksi ennustettu 30 asteen helle ei häntä huoleta, kun tiiliverhoilu ja varjostavat puut ovat pitäneet kodin lämpötilan siedettävänä.
– Sitä aina unohtaa, että on kesä, ja säikähtää, kun menee ulos. Eikä ole paluumatkalla enää pitkähihainen päällä, hän huikkaa ja jatkaa matkaa.