Viekijärven tsasounan isännöitsijää Pentti Tapasta Lieksassa surettaa.
– Tämä on rakas pyhäkkö, pieni ja lämminhenkinen. Harmittaa ylen kauheasti, jos ja kun tästä aikanaan ilmeisesti joudutaan luopumaan, huokaisee useita vuosia kyläpyhäkön isännöitsijänä toiminut Tapanen.
Hän kuitenkin ymmärtää seurakunnan talouden realiteetit; kävijöitä rukoushuoneen palveluksissa pitäisi olla enemmän kuin kourallinen. Siksi palvelusten määrä puolittui viime vuonna viiteen vuodessa.
Toisin oli 1960-luvun alussa, jolloin tsasouna valmistui Viekijärvelle eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet kerralla rukoushuoneeseen. Pääosa kylän ortodokseista tuli seudulle viime sotien jälkeen Karjalasta evakkoina.
Nykyisin rakennus on talvet kylmillään, ja sen ylläpitokulut ovat vähäiset.
Alla on kuvia Viekijärven tsasounasta. Kosketa tai klikkaa kuvaa, niin saat sen suuremmaksi.
Rahat eivät riitä peruskorjauksiin
Suomen ortodoksinen kirkko haluaa karsia kiinteistöjään, joita on yli 250. Yksi tärkeä syy on, että seurakuntien verotulot eivät riitä isompiin korjauksiin eikä kirkon keskusrahasto pysty avustamaan kaikkia peruskorjauksia.
Kirkon kiinteistöpäällikkö Matti Rouvinen kertoo, että peruskorjausavustuksia jaetaan tänä vuonna 234 000 euroa. Seurakunnat hakivat tukea yhdeksään kohteeseen, joiden korjauskulut ovat yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.
Viekijärven tsasounan omistava Joensuun ortodoksinen seurakunta voi korjauksen sijaan luopua rakennuksesta. Kirkollishallituksen kiinteistötyöryhmän listauksessa vuonna 2019 tsasouna oli karsittavien listalla.
Kaikkiaan kiinteistöraportti esitti luopumista yli 40 rakennuksesta, joista yli puolet pyhäkköjä, eniten Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Museovirasto on eri mieltä monesta kohteesta.
Kirkollisveron tuotto ratkaisee
Joensuun ortodoksisessa seurakunnassa on noin 6 000 jäsentä, ja määrä on ollut laskussa.
Maantieteellisesti laajalla seurakunnalla on pelkästään pyhäkköjä yli 20, lisäksi sillä on useita seurakuntasaleja, hautausmaita ja leirikeskus.
Kiinteistökulut nielevät vuosittain noin viidesosan seurakunnan käytettävistä varoista. Rakennusten korjaustarpeet vaihtelevat suuresti, eikä tasapainoilu ole helppoa.
– Tärkeintä on kirkollisverokertymä, koska se muodostaa tärkeimmän pohjan tuloihin, pastori Harri Linna toteaa.
Seurakunnan kiinteistöstrategian mukaan kiinteistöjen määrä sopeutetaan jäsenmäärään, eli missä on paljon käyttäjiä, sinne laitetaan enemmän rahaa ja muualla seurakunta vähentää rakennuskantaa.
– Meillä on myös suojelukohteita, jotka ovat arvokkaita historiallisesti ja kirkolle, esimerkiksi Suomen vanhimmat tsasounat. Niihin panostetaan jatkossakin, vaikka alueella ei asu paljon ihmisiä, Linna huomauttaa.
Toinen rukoushuone kyläyhdistykselle
Joensuun seurakunta on jo päättänyt luopua Vuonisjärven tsasounasta Lieksassa ja myy sen kyläyhdistykselle muuhun käyttöön.
– Sääli. Ortodoksisuudella on pitkät perinteet täällä ja kaunis, pikku pyhäkkö on monelle ihmiselle tärkeä paikka, mutta eihän näille mitään mahda, rukoushuoneen isännöitsijä Sari Gromov tuumaa.
Vuonisjärven kylällä asuvana hän kuitenkin iloitsee siitä, että uusi omistaja on kyläyhdistys ja rakennuksessa on toimintaa jatkossakin.
Katso kuvia Lieksan Vuonisjärven tsasounasta. Kosketa tai klikkaa kuvaa, niin saat sen suuremmaksi.
Seuraava vaikea kiinteistöpäätös on Lieksan seurakuntasali. Joensuun ortodoksinen seurakunta haluaa eroon rakennuksesta, jonka korjaus maksaisi 300 000 euroa.
Pohjois-Karjalan ely-keskus päätti toukokuussa suojella rakennuksen. Seurakunta ei ole päättänyt jatkotoimista.