Paperintuotannon loppuminen Lappeenrannan Kaukaan tehtaalla päättää yli sata vuotta kestäneen aikakauden.
Paikkakunnan paperiteollisuus sai alkunsa Kaukaalle perustetusta lankarullatehtaasta vuonna 1892.
Lopputahdit kajahtivat ilmoille eilen torstaina, kun metsäyhtiö UPM kertoi lopettavansa paperintuotannon Kaukaalla. Sinetti päätökselle saadaan syksyllä.
Näin lappeenrantalaiset kommentoivat UPM:n ilmoitusta:
Professori näkee aikakauden loppuna
Vaikka paperitehtaan historia juontaa juurensa yli sadan vuoden taakse, ensimmäinen paperikone PK 1 käynnistyi vasta vuonna 1975.
Tuolloin Kaukaan paperitehtaan rakentaminen oli UPM:n historian suurin investointi.
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) emeritusprofessori ja teollisuushistorioitsija Karl-Erik Michelsen ei yllättynyt uutisesta.
– Tämä on suora seuraus digitalisaatiosta ja paperin kulutuksen vähentymisestä. Lisäksi firmat ovat nykyään globaaleja, kauimmaiset tehtaat tippuvat pois, Michelsen ynnää.
Michelsen arvioi, että kyseessä on aikakauden loppu.
– U-käännöstä ei tulla koskaan tekemään. Yhtään uutta paperikonetta ei tulla enää koskaan rakentamaan Suomeen.
Kaukaan tehtaan kuviteltiin olevan koskematon
Kaakkois-Suomessa paperitehtaita on lopetettu kiihtyvään tahtiin: ensimmäisenä UPM sulki Voikkaan paperitehtaan Kouvolan Kuusankoskella vuonna 2006. Työpaikkansa menetti noin tuhat ihmistä.
Seuraavaksi Stora Enso sulki Summan paperitehtaan Haminassa vuonna 2008, ja työ hävisi 450 ihmiseltä. Sitten UPM sulki Kouvolan Myllykosken tehtaan vuonna 2011.
Viimeisimpänä paperikone on sammunut Stora Enson Anjalan tehtaalla Kouvolassa vuonna 2023.
Michelsenin mukaan moni uskoi Kaukaan tehtaan oleva koskematon, johon ei tehtaiden loppumistrendi vaikuttaisi.
– Kaukas oli kruunun jalokivi. Vaikka miten paljon jouduttiin vähentämään tehtaita, silti aina tuntui, että Kaukas selvisi. Niin tärkeä osa UPM:n konsernia se oli.
Hän uskoo, että se myös vaikutti Kaukaan koskemattomuuden kuvitelmaan, että UPM:n pääjohtajana toimi vuosina 2004–2023 Jussi Pesonen, jota pidettiin ”Lappeenrannan miehenä”.
– Kaukaalla oli kokoaan suurempi arvo UPM-konsernissa. Se heijastui ja vaikutti Lappeenrantaan ja myös laajemmin koko Suomeen, Michelsen arvioi.
Vanha kaupunkilaisten identiteetti murtuu
Kaukaan piiput ovat kiinteä osa Lappeenrannan kaupunkimaisemaa. Nyt paperikaupungin identiteetti on Michelsenin mukaan katoamassa.
– Mitä sitten tulee tilalle? UPM on tuonut paljon biojalosteita ja tämän tyyppisiä kuvioita, mutta niillä ei ole taas sellaista historiaa kuin paperilla.
Vaikka paperitehdas lähtee, Kaukaalle jää sellun, sahatavaran ja biopolttoaineiden tuotanto sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Sellusta ei kuitenkaan Michelsenin mukaan ole paperin korvaajaksi.
– Suomalaista puuta laitetaan selluksi ja myydään jonnekin... Se on vähän eri asia kuin se, että näet Suomesta lähtevää paperia, kun luet esimerkiksi New York Timesia.