Kauneushoitolan omistajan Anastasia Kolganovan asiakas ei maksanut laskuaan, joten yrittäjä päätti ottaa yhteyttä perintätoimisto Intrumiin.
– Nainen varasi ajan kynsihoitoon, mutta ei saapunut paikalle, eikä vastannut puhelimeen. Sääntöjemme mukaan ajanvaraus tulee perua 24 tuntia ennen vastaanottoa, muuten asiakkaan tulee maksaa sakko, Kolganova kertoo.
Asiakas jätti laskun huomioimatta. Kolganova päätti ottaa yhteyttä perintätoimistoon, mutta sai yllättävän vastauksen: ”Yhtiömme EU-pakotteisiin perustuvan linjan mukaisesti emme toistaiseksi tarjoa palveluitamme venäläisessä omistuksessa tai -määräysvallassa oleville tahoille.”
Yle on nähnyt Kolganovan ja perintätoimisto Intrumin välisen kirjeenvaihdon.
Yhtiömme EU-pakotteisiin perustuvan linjan mukaisesti emme toistaiseksi tarjoa palveluitamme venäläisessä omistuksessa tai -määräysvallassa oleville tahoille.
Intrumin myyntineuvottelija sähköpostivastauksessaan Kolganovalle
Kolganova on asunut Suomessa seitsemän vuotta, joista viisi ja puoli vuotta hän on toiminut yksityisyrittäjänä. Hänellä on pysyvä oleskelulupa Suomessa. Kolganova perusti oman kauneushoitolansa Espooseen neljä ja puoli vuotta sitten.
– Kyseessä on pieni suomalainen yritys, asiakkaani asuvat Suomessa ja kaikki rahaliikenne tapahtuu Suomen sisällä suomalaisissa pankeissa. Yrityksellä ei ole mitään yhteyksiä Venäjään lukuun ottamatta omaa kansalaisuuttani, eikä täältä mene yhtään euroa Venäjälle tai sen käymään sotaan. En edes käy Venäjällä, Kolganova sanoo.
– En luonnollisestikaan ole millään pakotelistalla, joten kieltäytyminen EU:n pakotteisiin vedoten on täysin perusteetonta tapauksessani.
Hämmentyneenä Intrumin toiminnasta Kolganova otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon heinäkuun lopulla 2024.
– Lokakuussa 2024 sain ilmoituksen siitä, että asiani on otettu käsittelyyn, Kolganova muistelee.
Nyt, vuosi tapahtumien jälkeen, tilanne ei ole edelleenkään ratkennut.
Intrum: kyseessä ”maariski”
Perintätoimisto Intrum vastasi Yle Novostin tiedusteluun sähköpostitse. Yritys kieltäytyi kommentoimasta yksittäistä tapausta ja lähetti lyhyen, yleisluontoisen vastauksen: ”Valitsemme yhteistyökumppanimme perustuen ainoastaan konsernilinjauksen mukaisiin rahanpesusääntelyn noudattamiseen liittyviin yhtiön ja Intrum-konsernin sisäisiin kontrolleihin, joiden perusteena on yritykseen ja sen omistajiin tai vastuuhenkilöihin liittyvän ei-hyväksyttäväksi arvioidun maariskin välttäminen. Noudatamme yhdenvertaisuuslakia, eikä yhteistyöstä kieltäytyminen koskaan liity mahdollisen yhteistyötahon henkilöön tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin”.
Intrum ei vastannut lisäkysymyksiin, esimerkiksi siihen, millainen ”maariski” oli todettu Kolganovan tapauksessa.
Noudatamme yhdenvertaisuuslakia, eikä yhteistyöstä kieltäytyminen koskaan liity mahdollisen yhteistyötahon henkilöön tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Intrumin viestintä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu lupaa ratkaisun syksyllä
Yle Novosti otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon pyytääkseen kommenttia siitä, voiko tilanteen luokitella syrjinnäksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun viestinnästä kerrottiin, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto saa vuosittain noin kaksituhatta yhteydenottoa, minkä vuoksi asioiden käsittelyajat voivat välillä venyä. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joita käsitellään perusteellisemmin.
– [Kyseisen] asian päättävä vastaus on tarkoitus antaa osapuolille syyskauden alussa, vastattiin yhdenvertaisuusvaltuutetun viestinnästä sähköpostitse.
Syrjintäepäilyjen määrä on kasvanut, kun yritykset ovat soveltaneet omia pakotteitaan
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Jussi Aaltonen kertoo, että Venäjän hyökkäyssodan jälkeen venäläistaustaisiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet. Tarkkoja lukuja nimenomaan venäläistaustaisten yhteydenotoista ei ole, vaan tilastoissa puhutaan kaikista yhteydenotoista.
– Vuonna 2021 kansalaisuuteen liittyviä yhteydenottoja oli yhteensä 90. Vuonna 2022 määrä nousi 221:een ja vuonna 2023 hieman lisää, 232:een. Sen jälkeen tapahtui kuitenkin tällainen tiputus, ja vuonna 2024 yhteydenottoja oli enää 105. Tässä ei puhuta pelkästään tietyn maan kansalaisuudesta, vaan ylipäänsä, Aaltonen kertoo puhelimitse.
Aaltosen mukaan vuosina 2022–2023 syntynyt tilanne oli uusi kaikille, erityisesti Suomessa asuville Suomen ja Venäjän kansalaisille.
– Tuolloin tuli voimaan myös kansainvälisiä pakotteita, ja joissain tapauksissa niiden perusteella toimittiin tietyllä tavalla. Osa yhteydenotoista kuitenkin koski tilanteita, joissa yksityishenkilöt, yritykset tai yhdistykset olivat ryhtyneet soveltamaan omia pakotteitaan. Ja näinhän ei tietenkään voi toimia.
Pakoteyksikkö: pakotteista johtuvia esteitä palvelujen tarjoamiselle ei ole
Yle Novosti pyysi ulkoministeriön pakoteyksikköä kommentoimaan Kolganovan tapausta, koska Intrum kieltäytyi palvelemasta häntä vedoten nimenomaan EU-pakotteisiin. Pakoteyksikön tehtäviin kuuluu muun muassa Suomen kansainvälisistä velvoitteista johtuva pakotelainsäädäntö.
Yksikkö vastasi sähköpostitse yleisellä tasolla: ”[…] henkilöpakotteiden lisäksi tulee asiassa ottaa huomioon muun muassa Venäjän vastaiset laajat sektoripakotteet […]. Yleisesti voi todeta, että suurin osa sektoripakotteista kohdistuu Venäjällä sijaitseviin tahoihin ja toimiin, eivätkä ne näin ollen tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta ulotu esimerkiksi suomalaisen yhtiön toimimiseen Suomessa”.
Mikäli henkilö- tai sektoripakotteita ei voida soveltaa kyseiseen tapaukseen, ei pakotteista johtuvia esteitä palvelujen tarjoamiselle ole, pakoteyksiköstä todetaan.
Kolganova: Toivon oikeudenmukaisuutta
Anastasia Kolganova toivoo, että tasa-arvovaltuutetun päätös olisi oikeudenmukainen.
– Näen Intrumin kannassa laajemman ongelman: kun yritykset kieltäytyvät palvelemasta ihmisiä pelkästään ”väärän” passin takia, ne heikentävät luottamusta ja asettavat rehelliset yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan.
Kolganovan mukaan hän on aina uskonut, että Suomi on oikeusvaltio, joka toisin kuin Venäjä suojelee ihmisoikeuksia.
– Kun Intrumin kaltaiset yritykset eväävät ulkomaalaisilta palvelunsa, ne käytännössä sanovat: ”Ette ole tervetulleita tänne”. Tämä ei ole vain nöyryyttävää – se tekee liiketoiminnastamme entistä haavoittuvampaa. Käytännössä kuka tahansa voi jättää palvelunsa maksamatta ilman seuraamuksia, koska harva lähtee hakemaan alle sadan euron saatavaa oikeusteitse.
Ylen MOT-ohjelman tutkiva toimittaja Riku Roslund ja pakotejuristi Aleksi Pursiainen Solid Plan Consulting -yhtiöstä pohtivat, miten lännen pakotteet toimivat.