Suomen ulkopoliittinen johto on tuominnut Gazan siviilien kärsimykset moneen otteeseen, viimeksi tänään perjantaina.
Presidentti Alexander Stubb on aiemmin sanonut Palestiinan valtion tunnustamisen olevan Suomelle ajan kysymys.
Samaan aikaan Ranska kasvattaa asiassa painetta Suomelle ja koko Euroopalle.
Presidentti Emmanuel Macron ilmoitti torstai-iltana, että Ranska on nyt valmis tunnustamaan itsenäisen Palestiinan valtion Israelin rinnalle.
Palestiinan on tunnustanut suurin osa maailman maista. Valtaosa Länsi-Euroopan maista sekä Yhdysvallat ja Kanada ei ole näin tehnyt, vaikka kahden valtion mallia periaatteessa tuetaan laajasti.
Ranskan päätös on symbolisesti merkittävä. Siitä tulee EU:n suurin maa, joka on tunnustanut Palestiinan. Lisäksi siitä tulee ensimmäinen Palestiinan tunnustanut johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän jäsen. Myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Ranskalla on paljon vaikutusvaltaa.
Lähiajat näyttävät, onko päätöksellä konkreettista vaikutusta. Se ei riipu enää Ranskasta.
Vaihtoehtoja on kaksi.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että Ranska jää asiassa yksin ja tunnustuksesta tulee tussahdus.
Tätä Israel ja Yhdysvallat tietenkin toivovat.
Ne yrittävät vaikuttaa siihen, että muut maat eivät uskaltaisi hypätä Ranskan kelkkaan. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio teilasivat heti Ranskan suunnitelman kovin sanoin.
He sanoivat Ranskan päätöksen pelaavan äärijärjestö Hamasin pussiin. Ranskan ulkoministerin Jean-Noël Barrot'n mukaan näin ei ole, koska Hamas vastustaa kahden valtion mallia.
Toinen vaihtoehto on, että Ranskan tekemästä tunnustuksesta lähtee liikkeelle lumipalloefekti.
Ranska tunnustaa Palestiinan virallisesti vasta YK:n yleiskokouksessa syyskuussa. Macron antaa tällä aikataululla muille maille aikaa kiriä Ranskan rinnalle.
Erityisen kiinnostavaa on seurata, miten Britannia ja Kanada reagoivat. Molemmat ovat Ranskan rinnalla tuominneet Israelin sotatoimet Gazassa poikkeuksellisen voimakkaasti ja uhanneet myös konkreettisilla vastatoimilla.
Britanniassa ja Kanadassa on kummassakin vallassa keskustavasemmistolainen hallitus. Niille Palestiinan tunnustaminen voi olla oikeistohallitusta helpompaa, vaikka Israelin ja Palestiinan välinen konflikti ei tutkija Timo R. Stewartin mukaan olekaan vasemmisto–oikeisto -kysymys.
Britanniassa poliittinen paine Palestiinan tunnustamiseksi kasvaa.
Macronin ilmoituksen jälkeen brittiparlamentin ulkoasiainvaliokunnan työväenpuolueen ja liberaalidemokraattien edustajat kehottivat pääministeri Keir Starmeria tunnustamaan Palestiinan heti, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Samanlaista painetta on tullut myös hallituksen ministereiltä, kertoo The Guardian.
Samalla yli sata kansanedustajaa eri puolueista on allekirjoittanut Starmerille vetoomuksen asiasta, kertoo Sky News.
Starmer julkaisi viestipalvelu X:ssä torstai-iltana viestin, jossa hän kutsui gazalaisten nälkää kohtuuttomaksi humanitaariseksi katastrofiksi.
– Palestiinalaisilla on perustavanlaatuinen oikeus omaan valtioon. Tulitauko asettaisi meidät tielle kohti Palestiinan valtion tunnustamista ja kahden valtion ratkaisua, joka takaa rauhan ja turvallisuuden palestiinalaisille ja israelilaisille, Starmer kirjoitti.
Myös Kanadan pääministeri Mark Carney peräänkuulutti tänään perjantaina X:ssä tulitaukoa ja toisti maansa tukevan kahden valtion ratkaisua konfliktiin.
Jos etenkin Britannia ilmoittaa lähiaikoina aikovansa tunnustaa Palestiinan Ranskan rinnalla syyskuussa, Suomen on vaikea olla liittymättä vanaveteen.
Pienempiä eurooppalaismaita liittyisi todennäköisesti Ranskan ja Britannian joukkoon. Suurin osa Pohjoismaista on tunnustanut Palestiinan jo aiemmin.
Näyttäisi hyvin erikoiselta, jos Suomi ei olisi tässä joukossa mukana.
Presidentti Stubbkin on sanonut, että Suomen on syytä seurata mukana, jos Ranska ja Britannia tunnustavat Palestiinan.
Hallitukselle Palestiinan tunnustaminen olisi kuitenkin erittäin vaikea asia. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat sitä ykskantaan.
Suomi – kuten muutkin pienemmät eurooppalaismaat – joutuu lisäksi punnitsemaan tilannetta omasta turvallisuuspoliittisesta näkökulmastaan Venäjän uhan vuoksi.
Onko Suomella varaa suututtaa Yhdysvaltoja, jonka nykyhallinto suhtautuu Euroopan puolustamiseen kriittisesti, mutta on kiinnostunut ostamaan suomalaisia jäänmurtajia? Onko Suomella varaa suututtaa Israelia, jolta olemme ostamassa valtavan ilmatorjuntajärjestelmän?
Toisaalta, onko Palestiinaa kohta enää varaa jättää tunnustamatta?
Yhtälö on vaikea, mutta jos Suomi tunnustaa Palestiinan osana suurempaa maajoukkoa, on Yhdysvaltojen ja Israelin viha helpompi kestää porukassa. Pieni Suomi tuskin joutuu yksin tikunnokkaan.
Kansainvälisen yhteisön täytyy tunnustaa Palestiinan valtio Israelin rinnalle, jotta kahden valtion mallille olisi edellytyksiä. Mielellään vielä siinä vaiheessa, kun Palestiinasta on jotain jäljellä tunnustettavaksi.
Suomi on yksi maista, joka on pitkään odottanut sitä ”oikeaa hetkeä” tunnustaa Palestiina.
Ranskan kehotus Euroopalle näyttää olevan: nyt jos koskaan. Tämän parempaa tilaisuutta ei tule.
Juttua korjattu klo 17.03. Jutussa luki aiemmin, että valtaosa Pohjois-Amerikan maista ei ole tunnustanut Palestiinaa. Valtaosa on tunnustanut, mutta Yhdysvallat ja Kanada ei.