Gazan asukkaista iso osa on pahoin nälkiintynyt Israelin toimien seurauksena. Heinäkuun aikana aliravitsemukseen on kuollut tähän mennessä jo lähes 50 ihmistä, joukossa pikkulapsia.
Gazan nälkäkuolemien myötä henkitoreissaan on myös kansainvälinen humanitaarinen oikeus. Toisen maailmansodan kauhuista syntyneissä Geneven sopimuksissa lisäpöytäkirjoineen sovittiin siviilien suojaamiselta sotatoimilta.
Kulmakivenä on siviilien ja sotilaiden erottaminen:
”Siviiliväestö sellaisenaan ja siihen kuuluvat siviilihenkilöt eivät saa joutua aseellisen toiminnan kohteeksi.” (Geneven sopimusten I lisäpöytäkirja)
Siviilit eivät kuitenkaan ole olleet suojassa sotatoimilta sen enempää Gazassa kuin Ukrainassakaan.
Geneven sopimukset syntyivät Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n aloitteesta. Järjestön pääjohtaja Mirjana Spoljaric ei peittele tilanteen vakavuutta Ylen haastattelussa.
– Vaarana on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden heikentäminen. Sen standardeja alennetaan asteittain pisteeseen, joka syrjäyttää kaikki moraaliset tai inhimilliset standardit. Lopulta ollaan tasolla, jota meidän ei pitäisi koskaan hyväksyä, Spoljaric sanoi vieraillessaan Helsingissä kesäkuun alussa.
”Gazassa ihmisiltä on viety ihmisarvo”
Kansainvälisen Punaisen Ristin puolueettomuusperiaatetta kunnioittava Spoljaric valitsee sanansa tarkkaan.
Hän ei syytä suoraan Israelia Gazan siviilien ahdingosta, mutta havainnot muutaman kuukauden takaiselta vierailulta Gazasta ovat paljonpuhuvat.
– Gazassa ihmisiltä on viety ihmisarvo, ja sen tulisi järkyttää meitä kaikkia. Gazan siviilit elävät ilman riittävää ruokaa, vettä, hygieniaa, terveydenhoitoa.
– Yhtä merkittävää on, että heillä ei ole turvaa. Mikään paikka Gazassa ei ole turvallinen, Spoljaric sanoo ja jatkaa, että tämän ei saa antaa tapahtua.
Hän vetoaa kaikkiin valtioihin, jotta ne käyttäisivät kaikki mahdolliset rauhanomaiset keinot muuttaa nykytilannetta.
Spoljaricin mukaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden pelastamisella on kiire. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea onkin Spoljaricin mukaan järjestämässä ensi vuodelle kansainvälistä kokousta, jossa tavoitteena olisi vahvistaa valtioiden sitoutumista kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja Geneven sopimuksiin.
– Kukaan meistä ei halua paluuta toisen maailmansodan kokemuksiin. Siksi meidän on pidettävä sodan opetukset ja Geneven sopimukset elossa nyt, Mirjana Spoljaric sanoo.
”Israel suunnittelee leirejä, joita voi kuvailla keskitysleiriksi”
Israel on Gazassa iskenyt toistuvasti siviilikohteisiin ja jarruttanut avun pääsyä rajan yli Gazaan. YK:n erityisraportoija Francesca Albanese on sanonut Israelin syyllistyvän Gazassa sotarikoksiin ja kansanmurhaan.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kannalta erittäin ongelmallinen on Israelin puolustusministerin aiemmin tässä kuussa julki tuoma aie siirtää Gazan palestiinalaisia eteläiseen Rafahiin niin sanottuun ”humanitaariseen kaupunkiin”. Rafah on jo nyt sodan raunioittama.
Joukko israelilaisia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden asiantuntijoita on kirjelmöinyt aikeen ongelmista pääministeri Benjamin Netanjahun hallitukselle sekä asevoimille.
Yksi kirjeen allekirjoittajista sanoo Ylelle, että siviilien pakkosiirtoja voi toteuttaa vain tiukkojen ehtojen täyttyessä.
– Aseellisessa konfliktissa siviilejä voi pakkosiirtää, jos he ovat vaarassa tai jos siirto on sotilaallisesti välttämätön. Siirron tulisi olla väliaikainen, ja siviileillä on oikeus palata, kansainvälisen oikeuden professori David Kretzmer Jerusalemin heprealaisesta yliopistosta sanoo.
Professori Kretzmerin mukaan mikään näistä ehdoista ei Israelin suunnitelmassa täyty.
– Israelin puolustusministerin ehdotuksessa ihmiset siirrettäisiin vasten tahtoaan siten, että siirto ei ole sotilaallisesti välttämätön. Ihmisiä ei myöskään siirrettäisi vain tietystä paikasta, jossa on sotilaallista toimintaa, vaan kaikki halutaan siirtää, Kretzmer huomauttaa.
Professorin mukaan sodan oikeussääntöjen vastaista olisi myös sulkea ihmiset Rafahiin vailla poistumismahdollisuutta.
Pitkän linjan kansainvälisen oikeuden osaaja hakee ”humanitaariselle kaupungille” vertailukohdan juutalaisten omasta historiasta.
– Holokaustista keskitysleireineen on yli 70 vuotta. Nyt Israel suunnittelee leirejä, joita ei voi kuvailla muuksi kuin keskitysleiriksi. Ihmiset vietäisiin sinne vasten tahtoaan hyvin huonoihin oloihin, vailla mahdollisuutta poistua, Kretzmer huomauttaa.
Suunnitelmaa ei ainakaan vielä ole alettu toteuttaa.
Israelin asevoimien juristit ovat voineet antaa aikeelle samankaltaisen tyrmäyksen kuin humanitaarisen oikeuden asiantuntijat kirjeessään, professori Kretzmer arvioi.
Kuuntele lisää Maailmanpolitiikan arkipäivää -podcastista:
