Suomen ulkopoliittinen johto ei ole ottanut tänään suoraan kantaa Palestiinan valtion tunnustamiseen.
Aiemmin se on ilmoittanut, että Suomi olisi valmis tunnustamaan Palestiinan, jos Suomen verrokkimaat, kuten Ranska etenisivät asiassa.
Ranska ilmoitti eilen torstaina ensimmäisenä G7-maana, että se tunnustaa Palestiinan valtion syyskuussa.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomi on sitoutunut kahden valtion mallin edistämiseen, vaikka sen ”edellytykset heikentyvät silmiemme edessä”. Valtonen katsoo, että mallin on täytettävä Palestiinan valtio- ja itsemääräämispyrkimykset sekä israelilaisten ja palestiinalaisten turvallisuustarpeet.
Valtonen kommentoi asiaa tekstiviestillä Ylelle.
– Käymme tiivistä keskustelua kansainvälisten kumppaneidemme kanssa, erityisesti EU-maiden piirissä. Tapasin eilen Pariisissa Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot’n, jonka kanssa päivitimme tietoja ajankohtaisesta tilanteesta. Odotamme komissiolta konkreettisia esityksiä, jolla voisimme vaikuttaa Israeliin ja siten myös humanitaariseen tilanteeseen, Valtonen kirjoittaa viestissä.
Kansainväliset järjestöt ovat raportoineet nälänhädän pahentuneen Gazassa viime päivinä. Israelin joukot ovat estäneet ruuan ja lääkkeiden tuontia alueelle.
Presidentti Alexander Stubb vetosi viestipalvelu X:ssä, että Israel antaisi avustusjärjestöjen auttaa Gazan siviilejä.
– Suomi keskustelee tiiviisti keskeisten eurooppalaisten liittolaistensa kanssa seuraavista toimista, perustuen Suomen kantoihin, Stubb kirjoittaa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei kommentoinut asiaa Ylelle tänään perjantaina.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi tänään Helsingin Sanomille, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio samaan aikaan Ranskan kanssa.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) odottaisi vielä parempaa ajoitusta sekä EU:n yhteistä linjaa.
– Suomi on katsonut, että se tulee tunnustamaan Palestiinan valtion sellaisena ajankohtana, jolloin se osana laajempaa kansainvälistä neuvottelupakettia tukee kestävää kahden valtion malliin perustuvaa ratkaisua, Vikman sanoo.
– Koska tämän tunnustamisen voi tehdä vain kerran, sille on tärkeää hakea maksimaalista vaikuttavuutta.
Suomi jatkaa tasapainoilua
Suomi jatkaa varovaista linjaansa Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin suhteen, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.
Syynä sille on Teivaisen mukaan se, että pääministeri Petteri Orpo haluaa estää hallituskriisin.
Teivaisen mukaan Suomen ulkopoliittisen johdon sanojen ja tekojen välillä oleva ristiriita kasvaa: se tuomitsee Israelin teot, mutta ei tartu konkreettisiin painostuskeinoihin.
Aiemmin tällä viikolla Suomi ei kannattanut EU:n ja Israelin välisen kauppasopimuksen, niin sanotun assosiaatiosopimuksen, laittamista jäihin. Sopimus takaa Israelille merkittäviä etuja, kuten tullivapauden ja mahdollisuuden päästä mukaan EU-hankkeisiin.
– Nyt näyttää siltä, että presidentti Stubb ja ulkoministeri Valtonen toistuvasti ilmaiset tyytymättömyyttään Israelin toimiin, mutta varsinaisia tekoja on aika vähän, ja siinä on tietenkin yhtenä taustana tämä hallituksen sisäinen erimielisyys asiasta, Teivainen sanoo.
Hallituspuolue kristillisdemokraatit vastustavat Palestiinan valtion tunnustamista ja ovat uhanneet lähtevänsä hallituksesta, jos niin käy.
Teivainen muistuttaa, että Pohjoismaista esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat olleet Israeliin liittyvissä asioissa hanakampia toimimaan palestiinalaisten oikeuksien puolesta kuin Suomi, joka on ollut ulkopolitiikassaan varovaisempi.
Suomen seuraava askel riippuu Teivaisen arvion mukaan siitä, kuinka Suomen verrokkimaat nyt toimivat.