Viranomaiset rikkovat lakia, kun he seuraavat työttömien työnhakijoiden tekemisiä sosiaalisessa mediassa.
Näin arvioi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.
Viranomaisen toiminta nousi esiin viime viikolla, kun Yle uutisoi haltuunsa saamasta Keha-keskuksen työohjeesta. Ohjeen mukaan viranomainen voi tehdä työttömän työnhakijan nimellä Google-haun ja tarkastella siten esimerkiksi hakijan julkisia sometilejä, mikäli herää epäilys tietojen salaamisesta.
Keha-keskus on virasto, joka muiden tehtäviensä ohella selvittää alueellisten viranomaisten pyynnöstä työttömien työnhakijoiden oikeutta työttömyysturvaan.
Työttömyysturvalaki ei Koskisen mukaan salli sitä, että viranomainen tutkii etuuden hakijan tai saajan sometilejä.
– Työttömyysturvaviranomaiselle selvityksiä tekevällä viranomaisella ei ole asiassa suurempaa oikeutta kuin mitä laissa todetaan.
Koskisen mukaan viranomaisen päätöksenteko edellyttää muutenkin, että tietoja kysytään asianomaiselta itseltään.
Emeritusprofessori pitää viranomaisen toimintaa myös hyvän hallintotavan vastaisena. Hallintolain mukaan hallinnon on toimittava luotettavasti ja asiallisesti.
– Some-tilien lähestyminen ei kyllä sitä ole.
Videolla sarjakuvapiirtäjä ja työtön työnhakija Hans Nissinen kertoo, kuinka sometilien syynäys johti virhetulkintaan:
Keha-keskus ei kommentoi kritiikkiä
Keha-keskuksen työttömyysturvavastuualueen ryhmäpäällikkö Kai Greijula ei ota kantaa Seppo Koskisen näkemyksiin.
Hänen mukaansa ohjeistus liittyen sosiaalisen median käyttöön pohjautuu apulaisoikeuskanslerin ratkaisuun lokakuulta.
– Täten myös esitetyt kommentit ovat varmasti pääsääntöisesti huomioitu nykyisessä ohjeistuksessamme, Greijula vastasi sähköpostitse Ylelle.
Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri käsittelee sitä, että Uudenmaan TE-toimisto käytti sosiaalisesta mediasta saatuja tietoja työvoimapoliittisten lausuntojen laatimisessa.
Greijulan mukaan Uudenmaan TE-toimiston ohjeistus siirtyi Keha-keskukseen työttömyysturvan vastuualueen mukana vuoden alusta.
Greijula kertoo, että Uudenmaan TE-toimisto täsmensi jo selvityksen aikana omaa ohjeistustaan ja tarkasti sen myöhemmin noudattavan apulaisoikeuskanslerin päätöstä.
Koskinen: ”Tämä ei ole oma käsitykseni vaan lain lähtökohta”
Koskinen pitää tässä tapauksessa keskeisenä työttömyysturvalain säännöstä tietojen salaamisesta, johon apulaisoikeuskansleri ei ota kantaa ratkaisussaan.
Koskisen mukaan säännöksen selvä lähtökohta on, että selvitystä kysytään tai vaaditaan etuuden hakijalta.
– Julkisen sometilin kautta tapahtuva selvittäminen ei ole asianosaiselta tapahtuvaa selvittämistä.
Koskisen mukaan asianosaiselta olisi kysyttävä lupa julkisen sometilin hyödyntämiseen päätöksenteossa.
– Tämä ei ole oma käsitykseni vaan lain lähtökohta.
Luvan kysymisen jälkeen on Koskisen mukaan kuultava tuen saajaa tai hakijaa, kuten Keha-keskus ohjeensa mukaan tekee.
– Tässähän selvittäjä on muu virasto. Mutta muulla virastolla ei ole suurempaa oikeutta asian selvittämiseen kuin varsinaisella etuuden maksajalla, kun kyseessä on virasto.
Tietojen keräämiseen pitää olla suostumus
Koska työttömien googlaamisesta on olemassa Keha-keskuksen työohje, toimintaa ei voida Koskisen mielestä pitää enää sattumanvaraisena.
Siksi sosiaalisesta mediasta kerätyistä tiedoista pitäisi Koskisen mukaan laatia rekisteri.
– Asia pitäisi viedä tietosuojavaltuutetun hyväksyttäväksi, että voiko edes hyväksyä rekisteriä, johon kerätään myös somesta tietoja.
Keha-keskuksen Greijula kertoo, että sosiaalisesta mediasta saadut tiedot tallennetaan työhallinnon asiakasrekisteriin, johon työnhakijalla itsellään on pääsy.
Jos löydetyllä tiedolla on vaikutusta annettavaan lausuntoon, niin asiasta tehdään aina lisäselvityspyyntö asiakkaalle.
Myös viranomaisia koskee tietosuoja-asetus. Sen mukaan tietojen keräämisestä on kerrottava asianomaiselle ja siihen pitää olla suostumus, jos muuta laillista perustetta tietojen keräämiselle ei ole.
– Ei varmaan missään ole sellaista säännöstä, joka oikeuttaisi viranomaisen yksittäisen henkilön some-tilien käsittelyyn. Minusta semmoista ei edes saa olla, Koskinen sanoo.
”Aletaan olla lähellä yksityisyyden urkkimista”
Työohjeen mukaan Keha-keskus voi hyödyntää sosiaalisen median tilejä tiedonhankinnassa vain, jos tieto on julkisesti saatavilla.
Tämä ei Koskisen mukaan varmista riittävän hyvää hallintoa.
Koskisen mielestä henkilökohtainen sosiaalinen media on eri asia kuin esimerkiksi mediassa esillä olleet julkiset tiedot, joiden perusteella viranomaiset voivat aloittaa selvityksiä.
– Joskus on käytetty Itä-Saksaa esimerkkinä siitä, että on alettu tutkia yksittäisten ihmisten henkilökohtaista viestintää. Sitähän minusta se on, jos tutkit some-viestejä, vaikka ne olisivat julkisia.
Hänen mielestään viranomaisen linja voi johtaa ”vielä pahempiin tilanteisiin”, kuten sosiaalisen median käyttäjäksi soluttautumiseen.
– Kun aletaan tutkia julkisia sometilejä, aletaan olla jo lähellä todella pitkälle menevää yksityisyyden urkkimista.
Ylen näkemässä Keha-keskuksen ohjeessa kielletään se, että viranomainen kirjautuu henkilökohtaisella tunnuksella somepalveluun tiedonhankintaa varten. Eli tietojen on oltava julkisesti saatavilla.
”Viranomainen ei voi käyttää laittomasti saamaansa tietoa”
Työnantajia koskee yksityisyydensuojasta työelämässä annettu laki, jonka mukaan tiedot on kerättävä ihmiseltä itseltään tai hänen suostumuksellaan muualta.
Seppo Koskisen mukaan työnantaja ei saisi hyödyntää työntekijän tai -hakijan sosiaalisen median tilejä missään tilanteessa.
Tietosuojavaltuutettu on todennut jo vuoden 2006 kannanotossaan, että työnhakijan taustoja ei saa selvittää Googlesta ilman työnhakijan suostumusta.
Tietoja haalitaan silti. Koskisen mukaan työnantajien sosiaalisesta mediasta keräämiä tietoja on hyödynnetty oikeudessa asti esimerkiksi työriitojen todisteena.
– Se on hyväksytty Suomessa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos kyse on viranomaisesta, niin se ei voi käyttää laittomasti saamaansa tietoa hyväksi.
Työnantajat eivät ole toistaiseksi joutuneet maksamaan sakkoja siitä, että ne ovat keränneet tietoa työntekijästä tai -hakijasta ilman tämän suostumusta.
– Syyttäjät eivät ole lähteneet viemään näitä eteenpäin, koska ne ovat olleet syyttäjien mielestä vähäpätöisiä rikkomuksia, Koskinen kertoo.