Etelä-Konneveden kansallispuistolle halutaan perustaa tukiyhdistys, koska lähelle järvien rantoja kaavaillaan tuulivoimaloita.
Yhdistyshankkeen taustahenkilö Pekka Väisäsen mukaan se muuttaisi kansallispuiston ja koko seudun järvimaisemaa ratkaisevasti.
– Tuulivoimaloiden rakentaminen Järvi-Suomeen on maisemallisesti niin herkkä asia, että siihen pitäisi suhtautua vakavammin kuin tähän asti on tehty, Väisänen sanoo.
Vuonna 2014 perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Rautalammin ja Konneveden kuntien alueella Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntien rajalla.
Kansallispuiston lähelle suunnitellaan kahta tuulivoimala-aluetta: Konnevedellä Miilukankaan tuulivoima-aluetta ja Pienen Mujumäen eli entisen Ilosenmäen tuulivoima-aluetta Rautalammilla.
Tuulivoiman vaikutukset maisemaan ovat nyt esillä myös esimerkiksi Länsi-Lapissa, jonne suunnitellaan lähivuosina satoja uusia tuulivoimaloita.
Videolla torniolainen Pekka Mommo kritisoi heinäkuussa 2025 tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan ja ihmisten asuinympäristöön.
Keski-Suomessa puolestaan Petäjävesi sai Unescolta huomautuksen, kun se kaavoitti tuulivoima-alueen muutaman kilometrin päähän maailmanperintökohteesta eli Petäjäveden vanhasta puukirkosta.
Tuulivoimalahankkeiden yhteydessä kritiikkiä herättävät luonto- ja maisema-arvojen lisäksi vaikutukset asutukseen.
Hallitus on ehdottanut, että jatkossa tuulivoimaloiden minimietäisyys asutukseen pitää olla 8-kertainen voimalan korkeuteen verrattuna. Noin 300-metrisen voimalan kohdalla tämä tarkoittaisi yli kahta kilometriä.
Tuulivoimasta voi tulla ydinkysymys Konnevedellä
Uuden yhdistyksen ensimmäisenä tavoitteena on poistaa tuulivoima-alueet Etelä-Konneveden kansallispuiston läheltä. Jatkossa tarkoitus olisi edistää kansallispuiston kehittämistä.
Konnevedellä keskustelu tuulivoimasta on toistaiseksi ollut rauhallista, mutta pitkäaikainen kunnanvaltuutettu Esa Vihtonen (sd.) arvioi, että tilanne muuttuu nykyisen valtuustokauden aikana.
– Oletan, että päätöksentekoon tulee tuulivoima-alueiden kaava-asioita. Uskon, että aihe jakaa lähitulevaisuudessa ihmisiä myös valtuustossa, Vihtonen sanoo.
Tuulivoima on ollut Konnevedellä pitkään esillä, mutta tähän asti paikkakuntalaiset ovat Vihtosen mukaan olleet varovaisia esittämään kantojaan asiassa.
– Minusta tuntuu, että esimerkiksi somessa äänessä ovat pääasiassa olleet tähän asti asian vastustajat, hän sanoo.
Vihtonen asuu ja työskentelee Konnevedellä, jossa hänellä on myös vapaa-ajan asunto järven rannalla.
Hän myöntää, ettei haluaisi katsoa tuulivoimaloita oman mökkinsä kuistilta, mutta näkee asiassa myös muita puolia.
– Tuulivoima tuo tuloja kunnille ja maanomistajille. Kyse on myös Konneveden elinvoimasta ja siitä, pystymmekö pysymään itsenäisenä kuntana, Vihtonen sanoo.
Verotulot houkuttavat pieniä kuntia
Rautalammin kunnanhallituksen puheenjohtaja Joni-Matti Kuikka (kesk.) sanoo, että tuulivoima jakaa paikkakunnalla mielipiteitä. Hän itse kannattaa tuulivoimaa, mutta voimaloiden sijainti ei saa haitata asumista.
– Talon tai mökin viereen ei saa rakentaa voimaloita, hän sanoo.
Kuikan yritys on ollut rakentamassa sähköverkkoja kolmeen tuulivoima-alueeseen. Lisäksi hänellä on majoitustoimintaa, jossa on ollut asiakkaina myös kansallispuiston kävijöitä.
Kuikan mukaan Rautalammilla tarvitaan verotuloja. Esimerkiksi Keski-Suomessa Luhangan kunta saa tuulivoimaloista huomattavia kiinteistöverotuloja.
– Tuulivoima on vihreää energiaa ja omavaraisuutta. Jos emme osallistu hankkeisiin, ne menevät muihin kuntiin, hän sanoo.
Video vuodelta 2022 näyttää, millainen rooli tuulivoimalla on Suomen energiaomavaraisuudessa:
Järvimaisema muuttuisi tuulivoimaloiden vuoksi
Konneveden ja Rautalammin tuulivoimahankkeet sisältävät kumpikin parikymmentä tuulivoimalaa, joiden korkeus on 300 metriä.
Väisäsen mukaan korkeat voimalat turmelevat järvimaiseman peruuttamattomasti.
Hän on kuvannut tuulivoimaloita esimerkiksi Etelä-Savossa Pieksämäellä ja Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä, missä voimalat sijaitsevat järvien läheisyydessä.
– Kun tuulivoimala on 300 metriä korkea, sen vaikutusta maisemaan on vaikea mieltää, ennen kuin sitä katsoo järveltä päin, hän sanoo.
Videolta voit katsoa, miltä tuulivoimala näyttää, kun sen etäisyys asutukseen on 800 metriä:
Väisäsen lisäksi tukiyhdistyksen perustamista ajaa puolenkymmentä ihmistä. Tavoitteena on, että yhdistykseen liittyisi ihmisiä yli kuntarajojen sekä esimerkiksi kyläyhdistyksiä. Perustava kokous pidetään Rautalammilla Pohjois-Savossa 2. päivä elokuuta.
Tukiyhdistyksen Facebook-ryhmä on saanut paljon huomiota, mutta varsinaisia ilmoittautumisia perustamiskokoukseen on toistaiseksi tullut kymmenkunta.
– Paikalliset ihmiset ovat asian suhteen varovaisia, Väisänen sanoo.
Muokattu 30.07.2025 kello 12:08: lisätty artikkelin alkuun tekoälyn tekemä tiivistelmä.