BERLIINI Kovin oli hiljaista sunnuntaina Euroopassa, kun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoittivat päässeensä sopuun 15 prosentin yleistullista eurooppalaisille tavaroille.
Yleensä johtajat kiittelevät kauppasopimuksia ja taputtelevat toisiaan selkään.
Maanantaiaamun kommenteissa oli jo selvää katkeruutta.
– Tämä on kohtalokas signaali, kun EU on valmis hyväksymään näin kivuliaat tullit. 15 prosentin tulleilla on valtavat kielteiset vaikutukset Saksan vientiteollisuudelle, teollisuusliitto BDI:n johtaja Wolfgang Niedermark sanoi.
– EU neuvotteli kehnommin kuin Japani ja Britannia, saksalaisen Handelsblatt-lehden kolumnisti arvosteli.
Ranskan pääministeri François Bayrou harmitteli ”synkkää päivää” ja tuomitsi EU:n ”alistumisen” Donald Trumpin edessä.
Eri toimialojen liitot ympäri Eurooppaa varoittivat huomattavasta kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Sopimus ei ole millään muotoa tasapuolinen. Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen voimatasapaino keikahtaa sen myötä ainakin lyhyellä aikavälillä Atlantin länsirannalle.
Trumpin kauden alussa tulli eurooppalaisille tuotteille Yhdysvaltojen rajoilla oli keskimäärin 1,5 prosenttia, nyt se kasvaa kymmenkertaiseksi.
Kun esimerkiksi saksalaisesta autosta pitää jatkossa maksaa Yhdysvaltojen rajalla 15 prosentin tulli, yhdysvaltalaisesta autosta maksu on EU:n rajoilla vain 2,5 prosenttia.
EU olisi voinut painostaa enemmän
Ursula von der Leyen joutuu selittelemään diiliä vielä perin pohjin.
Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasuhde on maailman suurin ja muodostaa lähes 30 prosenttia maailman kansainvälisestä kaupasta. Yhdysvallat tuo Eurooppaan tavaroita ja palveluita yli 750 miljardilla eurolla vuodessa.
Brysselillä on siis pelikortit, joilla se olisi halutessaan voinut painostaa Trumpia lujemmin. Alusta asti EU otti nöyremmän asenteen kuin esimerkiksi Kanada ja Kiina, jotka ilmoittivat välittömistä vastatoimista.
Jäsenmailla oli erimielisyyttä neuvottelutaktiikasta, mutta kasvava joukko EU-maita taipui lopulta hyväksymään epäedullisen diilin tullipoukkoilun rauhoittamiseksi.
Ennen muita suuret teollisuus- ja viejämaat Saksa ja Italia halusivat varmistaa omien yritystensä mahdollisuudet käydä kauppaa Atlantin yli jatkossakin. Ne eivät halunneet panna kovaa kovaa vastaan, mitä esimerkiksi Ranska olisi toivonut.
Työpaikkoja siirtyy Yhdysvaltoihin
Sunnuntain tulos on kaukana EU:n alkuperäisestä tavoitteesta eli teollisuustuotteiden tullien poistamisesta molemmin puolin.
Taloudellisesta voimastaan huolimatta EU neuvotteli lopulta samankokoiset tullit itselleen kuin selvästi pienempi kaupankävijä Japani.
Myös Britannia onnistui yksinään tekemään paremman diilin kuin 27 jäsenmaan EU. Britannian kauppasopimuksessa yleistulli on kymmenen prosenttia.
Vielä tullien päälle EU lupaa ostaa Yhdysvalloilta sadoilla miljardeilla euroilla energiaa ja aseteollisuuden tuotteita. Lisäksi se alentaa Yhdysvalloista tulevien autojen ja maataloustuotteiden tulleja.
Näin työpaikkoja ja hyvinvointia voi siirtyä Euroopasta Yhdysvaltoihin.
Yhtenä Euroopan heikkoutena on pidetty voimakasta riippuvuutta Yhdysvalloista puolustuksessa ja puolustusteollisuudessa. Riippuvuus voi entisestään pahentua.
Saksa isoimpia kärsijöitä
Pidemmällä aikavälillä tullit vahingoittavat kummankin osapuolen taloutta. Maailman kahden suurimman talousblokin välinen kauppa on tulevaisuudessa huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa.
Siitä koituu suurimmat ongelmat Euroopan suurimmalle taloudelle Saksalle, Kielin maailmantalouden instituutin IfW:n karkea laskelma kertoo. Nyt sovitut tullit pienentävät Saksan bruttokansantuotetta 0,15 prosenttia vuodessa eli miljardeilla euroilla.
Ranskan talouteen vaikutus on vain 0,01 ja Italian 0,02 prosenttia IfW:n mukaan.
Korjattu tekstiin 28.7. klo 15:42, että EU-tuotteiden tulli oli Yhdysvalloissa ennen Trumpin kautta keskimäärin 1,5 prosenttia, ei 1 prosenttia.