Monen mielestä ällöttävä, mutta ihmiselle vaaraton hyytelösammaleläin valtaa lisää vesistöä Hämeessä. Kokemäenjoen vesistöön kuuluvalla Vanajavedellä on tehty jälleen runsaasti havaintoja tästä vieraslajista.
Vajaa kymmenen vuotta sitten kuultiin, että hyytelösammaleläin oli kulkeutunut Lempäälän kanavaan korjauskoneiden mukana.
– Mietin silloin, että sehän vie aikaa eikä se tänne vastavirtaan lähde tulemaan. Siitä meni neljä vuotta niin Mervenselällä Hattulassa tehtiin seuraava havainto, muistelee Vanajavesikeskuksen projektipäällikkö Mika Soramäki.
Vuosi vuodelta limainen vieraslaji on edennyt vastavirtaan. Viimeisimmät levinneisyysalueet ovat Vanajaveden kapeikossa Visamäen kohdalla. Sieltä se on edennyt Miemalanselälle asti.
– Tunnistettavia havaintoja Laji.fi -sivuilla ei vielä ole Kernaalanjärvestä, mutta eiköhän se jatka kulkuaan etelään vastavirtaan, arvelee Soramäki.
Mikäli hyytelösammaleläimestä lisää sivustolle havainnon, mukaan on liitettävä kuva, jotta havainto voidaan varmistaa.
Hyytelösammaleläin suosii runsasravinteisia ja matalia lämpimiä vesiä. Yhdyskunnat kasvavat elo–syyskuussa jopa jalkapallon kokoisiksi. Ne kiinnittyvät rantakasvustoon, laitureihin, verkkoihin ja katiskoihin.
Soramäki kertoo, että melkein joka järviruokokorressa on jonkin kokoinen hyytelösammaleläin kiinnittyneenä.
Laji on jo taantumaan päin Lempäälässä, jossa se on esiintynyt jo pitempään. Soramäki toivoo, että näin käy myös Vanajavedellä.
Eri uimahousut eri järville
Hyytelösammaleläimestä kokonaan eroon pääseminen on epätodennäköistä.
Lisääntymissolut voivat kiinnittyä lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin. Sitä kautta ne leviävät uusille alueille. Se voi myös siirtyä vesistöstä toiseen veneiden, verkkojen ja muiden kalastusvälineiden mukana.
Hyytelösammaleläintä on torjuttava hiukan samoin kuin rapuruttua. Ei levitetä sitä pyydyksien mukana, eikä viedä venettä pilssivesien kera seuraavaan järveen.
Eri uimahousut eri järville, Soramäki opastaa.
– Olemme ottaneet tavaksi käyttää eri uimahousuja mökkijärvellä kuin Vanajavedellä. Tai sitten ne on pestävä hyvin ja kuivattava, Soramäki opastaa.
Hyytelösammaleläimiä kannattaa kerätä, koska jokainen järvestä nostettu on pois eläinkannasta. Ihmiselle vaarattoman hyytelösammaleläimen voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Tämä hidastaa lajin leviämistä.
Lisää tietoa tarvitaan
Hyytelösammaleläimestä on Suomen olosuhteissa melko vähän tietoa. Vanajavesikeskus Hämeenlinnassa yrittää lisätä tietämystä.
– Viime keväänä teimme kasvatuskokeen, jossa kasvatettiin hyytelösammaleläimen toukkia. Katsottiin, millaisia ne ovat ja miten ne käyttäytyvät, kertoo Vanajavesikeskuksen ympäristökoordinaattori Heidi Kontio.
Loppukesästä toukat alkavat muodostaa pinnalleen talvehtimiskestomuotoja, statoplasteja. Ne ovat mustia soluja, joissa on ulokkeet. Niillä ne pystyvät tarttumaan esimerkiksi lintujen sulkiin, kalastusvälineisiin tai uimapukuihin. Sitä kautta ne siirtyvät uusiin paikkoihin.
Vanajavesikeskuksen tutkimuksessa seurataan, miten hyytelöeläinyhdyskunnat kehittyvät ja leviävät.
Kontion mukaan tarkoitus on myös selvittää, miten estetään niiden leviäminen muihin vesistöihin ja miten ne saadaan tehokkaasti puhdistettua veneistä ja kalastusvälineistä.
Hyytelösammaleläin on uimarannoilla epämiellyttävä ja voi vaikuttaa järvien ekosysteemiin runsaina esiintyminä. Sillä on silti yksi positiiviseksi luokiteltava ominaisuus: se suodattaa ja kirkastaa vettä.