Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo Suomen seuraavan laajasti Palestiinan tunnustamisesta käytävää kansainvälistä keskustelua, mutta kysymyksen asian varsinaisesta valmistelusta hän väistää.
– Me teemme tietenkin yhteistyötä paitsi kansainvälisen yhteisön sisällä myös keskeisesti meidän tärkeimpien verrokkikumppanimaidemme kanssa.
Ranskan viimeviikkoinen ilmoitus Palestiinan valtion tunnustamisesta YK:n yleiskokouksessa syyskuussa on luonut paineita asiassa myös Suomelle.
Suomen ulkopoliittinen johto on aiemmin viestinyt, että Suomi olisi valmis tunnustamaan Palestiinan, jos Suomen verrokkimaat, esimerkiksi Ranska, etenisivät asiassa.
Valtosen mukaan näitä Suomelle tärkeitä verrokkimaita ovat Ranskan lisäksi Tanska ja Iso-Britannia, ja niiden kanssa käydään tiivistä vuoropuhelua asiasta. Toki jokainen maa tekee lopulta itsenäisesti omat päätöksensä.
Valtonen tapasi viime viikolla Ranskan ulkoministerin Jean-Nöel Barrotin. Lobbasiko hän tapaamisessa kovasti Suomea Palestiinan tunnustamisen taakse?
– Keskustelemme Jean-Nöelin kanssa muutenkin lähes päivittäin. Ei siinä tarvitse mitään sen enempää lobata, kunhan nyt vaihdetaan tietoa ja ajatuksia.
– Toki tapaamisessa puhuttiin myös muusta kuin Lähi-idän tilanteesta, mutta tietenkin tässä nyt on kaikkein akuuteimpana päällä Gazan nälänhätä ja ihmisten kärsimys. Kansainvälisellä yhteisöllä ja Euroopan unionilla on velvollisuus tehdä kaikkensa sen eteen, että ihmisten hätää saadaan lievennettyä.
Palestiinan tunnustaminen sisäpoliittisesti vaikea yhtälö
Onko Suomella valmius liikkua Palestiinan tunnustamisessa nopeasti, jos useat Euroopan maat seuraavat Ranskan ilmoitusta ennen YK:n yleiskokousta?
Valtonen toteaa, että perustuslaissa on vakiintuneet tavat tehdä päätöksiä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
– Nyt tässä kohtaa ei ole ollut sellaista tarvetta, että olisi pitänyt päivittää olemassaolevia kantoja.
Valtonen muistuttaa, että Suomen linja Israelin ja palestiinalaisten konfliktin ratkaisussa perustuu kahden valtion malliin. Tämän ovat kaikki puolueet yksimielisesti hyväksyneet ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.
Enemmistö eduskuntapuolueista kannattaa Ylen selvityksessä Palestiinan valtion tunnustamista.
SDP, vasemmistoliitto, Vihreät ja Liike Nyt vaativat välittömiä toimia asian eteen.
Kokoomus ja RKP näyttävät vihreää valoa tunnustamiselle, mutta eivät yhtä pikaisella aikataululla kuin muut. Muiden hallituspuolueiden, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien, vastustus jarruttaa päätöstä.
Ovatko hallituskumppanit teidän mielestänne taivuteltavissa tunnustamisen taakse jollain keinon?
– En nyt lähde ottamaan kantaa siihen, että ketä pitää taivutella ja mihinkin. Tällä hetkellä ei ole ollut syytä päivittää meidän linjaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteon pohjalta nyt edetään.
Miten vastaatte opposition kritiikkiin, että Suomen pitäisi olla Palestiinan tunnustamisessa nyt historian oikealla puolella eikä odotella?
Ulkoministeri Valtosen mielestä kahden valtion mallin tukeminen on olemista historian oikealla puolella. Palestiinan tunnustaminen vaatii tiettyjen edellytysten täyttymistä ja laajemminkin kansainvälisen yhteisön hyväksyntää.
Hän huomauttaa, että esimerkiksi neljä vuotta sitten Slovenia, Irlanti ja Espanjakin tunnustivat Palestiinan eikä se johtanut mihinkään.
– Tunnustamisenkin voi tehdä kuitenkin vain kerran.
Haussa tasapainoinen ja kestävä rauha
New Yorkissa on parhaillaan koolla Palestiinan valtionmallia pohtiva konferenssi, jossa Suomea edustaa ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Salovaara.
Ranska ja Saudi-Arabia ovat ajaneet aloitetta, jonka mukaan arabimaat tuomitsisivat ensimmäistä kertaa äärijärjestö Hamasin ja vaatisivat sen aseistariisuntaa.
Olisiko tämän aloitteen toteutumisella jotain merkitystä Suomen toimintaan tunnustamisasiassa?
– Totta kai kaikilla sitoumuksilla on merkitystä, mutta me arvioimme tätä osana kansainvälistä yhteisöä, Elina Valtonen toteaa.
Ulkoministeri mukaan rauha Lähi-idässä ja kahden valtion mallin toteutuminen edellyttää monia asioita.
Ensinnäkin terroristijärjestöt eivät voi vastata palestiinalaisväestön hallinnosta. Toisaalta yli kolmenkymmentä maata tuomitsi viime viikolla Israelin pyrkimyksen muuttaa palestiinalaisalueita. Tämä tarkoittaa muun muassa kiihtynyttä siirtokuntarakentamista Länsirannalla.
– Me emme hyväksy toimia, joilla Israel käytännössä pyrkii muuttamaan väkivalloin palestiinalaisaluetta, joko maantieteellisesti tai sen väestöpohjaa. Nämä ovat aivan keskeisiä edellytyksiä sille, että palestiinalaisvaltio voi jonain päivänä toimia itsenäisesti.
Valtonen korostaa lisäksi sitä, että samalla myös Israelin turvallisuudesta tulee pitää huolta esimerkiksi maltillisten arabimaiden turvatakuiden ja suhteiden normalisoimisen kautta.