Suomen maajoukkueen pitkäaikainen kapteeni Tinja-Riikka Korpela palasi 16 vuoden jälkeen takaisin kotimaan kentille. Korpela yllätti monet, kun hän ilmoitti tehneensä sopimuksen Ykkösessä pelaavan FC Hongan kanssa.
Korpela itse piti valintaansa selvänä.
– Honka on se minun jengini täällä. Hongasta lähdin aikoinaan maailmalle ja huomasin, että minulla oli tosi vahva tunne, että haluan tulla tänne takaisin.
Korpela pelasi edellisen kauden Sveitsissä, geneveläisessä Servetten joukkueessa. Hän tiesi jo joulun jälkeen, ettei ole jäämässä seuraan. Tuolloin hän alkoi miettiä, olisiko aika palata Suomeen.
Korpela halusi vielä pelata Suomessa, mutta tiedosti, ettei 39-vuotiaana voi odottaa ikuisesti. Hän halusi muuttaa pääkaupunkiseudulle puolisonsa luo, joten hän otti yhteyttä kahteen seuraan. Kun Hongasta löytyi kiinnostusta, ei Korpelan tarvinnut kauaa miettiä.
– Totta kai vähän mietin sitä, kun sarjataso on ykkösdivari. Mutta sitten mietin, että ei minun tarvitse miettiä mitään tuollaisia. Saan tehdä just sitä, mitä haluan. Mennä se tunne edellä, ja se oli niin vahva se tunne tulla takaisin tänne, niin halusin seurata sitä.
Ensimmäiset joukkueharjoitukset jännittivät konkaria
Korpela myöntää, ettei hän ole katsonut kovinkaan aktiivisesti Ykkösen otteluita, mutta on seurannut Hongan tuloksia, ja viime aikoina vielä aktiivisemmin.
Honka on nelinkertainen Suomen mestarijoukkue, mutta se putosi viime kauden jälkeen Ykköseen. Joukkueelta odotettiin pikaista nousua takaisin Kansalliseen liigaan, mutta tämä kausi ei ole sujunut täysin odotetunlaisesti. Honka on tällä hetkellä kuudennella sijalla, eikä pääsy liigakarsintasarjaan ole enää joukkueen omissa käsissä.
Joukkueesta lähti viime kauden jälkeen moni kärkipelaaja, ja vaikka hyökkäyksestä löytyy kokemusta, on puolustus ollut suhteellisen nuori ja kokematon. Tähän ruutuun kokenut Korpela sopii erittäin hyvin.
Maanantaina Korpela kävi seuran maalivahtiharjoituksissa, ja tiistaina hän harjoitteli ensimmäisen kerran joukkueen kanssa. Harjoitusten jälkeen hän oli intoa täynnä.
– Oli kyllä kivaa, vitsi! Kaikki ovat ihan supermukavia ja minut otettiin tosi hyvin vastaan. Onhan täällä olosuhteet ihan tiptop, paremmat kuin monessa liigajoukkueessa Suomessa, Korpela hehkutti.
Kaikesta kokemuksestaan huolimatta Korpela myönsi, että häntä vähän jännitti ennen harjoituksia.
– Oli sellaista kivaa kutkutusta, niin kuin aina, kun menee uuteen joukkueeseen. Se hälveni nopeasti, kun kaikki olivat niin ihania.
Hongalla on vielä kaksi ottelua jäljellä runkosarjaa. Ensimmäinen ottelu on lauantaina Turussa TPS:aa vastaan. Nähdäänkö Korpela heti tolppien välissä? Siihen hän ei ottanut kantaa.
– Valmentajat päättävät sen. Täällä on kova kilpailu pelipaikoista. Meillä on melkein kolmekymmentä pelaajaa ringissä ja huomasin harjoituksissa, että taso on hyvä. Vähän jopa yllätyinkin, kun oli niin hyvän näköistä tekemistä.
Maajoukkueesta kiitollinen olo
Korpela vakuuttaa kuitenkin tekevänsä kaikkensa, että Honka pääsisi tavoitteeseensa eli nousemaan liigaan. Sen takia hän Espooseen tulikin.
Korpelalla on sopimuksessaan optio ensi kaudesta, mutta jatko on monen asian summa: miten syksyn pelit sujuvat, miten konkarivahdin kroppa kestää, mikä on sarjataso ja mikä seuralla on tarve ensi kaudelle.
Korpelan elämässä on tapahtunut muitakin isoja asioita kuin paluu Suomeen. Hän päätti Sveitsin EM-kisojen viimeisen alkulohko-ottelun jälkeen, että hänen mittava maajoukkueuransa päättyi. Korpela sanoi miettineensä tätä päätöstä jo useamman vuoden ajan.
– Kun toimittajat aina muistavat kysyä, että vieläkö peliura jatkuu, niin väkisinkin sitä on tullut mietittyä, hän naurahti.
Korpela päätti jo hyvissä ajoin ennen kisoja, että maajoukkueura päättyy näihin kisoihin. Siitä hän sai itselleen rauhallisen mielen ja pystyi nauttimaan viimeisistä leireistä ja tapahtumista.
Tällä hetkellä Korpelalla on maajoukkueajasta kiitollinen olo. Hän uskoo haikeuden iskevän myöhemmin, kun pelejä katsoessaan ymmärtää, ettei enää ole mukana.
– Nyt on tosi hyvä ja iloinen olo. On ollut mukava saada tosi paljon ihania viestejä ihmisiltä. Olen vähän liikuttunutkin niistä. Kun joitain vanhoja klippejä on pyöritelty, niin olen tajunnut itsekin, kuinka kauan sitä sai olla mukana.