Yhdysvallat ja EU pääsivät sunnuntaina sopuun tulleista. Eurooppalaisille tuotteille on tulossa jatkossa 15 prosentin tuontitullit.
Osana sopimusta EU on sitoutumassa 750 miljardin dollarin energiaostoihin Yhdysvalloista tulevana kolmena vuotena.
Lukujen, aiempien sopimusten ja asiantuntija-arvioiden perusteella sitoumus on täynnä ongelmia.
1. Miltei mahdoton lupaus
Luvut EU:n Yhdysvalloista nykyisin tuomasta energiasta osoittavat, että sitoumus 750 miljardin dollarin energiaostoista on täysin epärealistinen.
Lupauksen täyttämiseksi EU:n 27 jäsenmaan pitäisi ostaa yhdysvaltalaisenergiaa vuodessa 250 miljardilla dollarilla.
Viime vuonna EU-maat toivat Yhdysvalloista energiaa kuitenkin vain noin 87 miljardin dollarin edestä.
Vuotuinen energiantuonti Yhdysvalloista pitäisi siis miltei kolminkertaistaa, jotta päästäisiin 250 miljardiin dollariin.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää 750 miljardin dollarin summaa todella suurena.
– En pidä realistisena, että kolmen vuoden aikana tällaisia summia voi toteutua. Mutta on mahdollista, että EU ja Yhdysvallat sopivat sopimuksista, jotka ovat tämän arvoisia, jotka ovat sitten pidemmälle ulottuvia, Leskelä arvioi.
EU-komissio on perustellut sopimusta sillä, että sen avulla saadaan korvattua Venäjältä tuotava öljy ja kaasu amerikkalaisilla polttoaineilla. EU aikoo kieltää venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin. Myös putkia pitkin tuotavasta öljystä ja kaasusta halutaan eroon.
Leskelän mukaan Yhdysvaltain kanssa solmittavan sopimuksen summat ovat kuitenkin ihan eri mittaluokkaa kuin EU:n nykyinen energiantuonti Venäjältä, etenkin kun fossiilienergian käyttö vähenee EU:ssa.
– Lisävolyymin tarvetta varmasti on, mutta ei läheskään tässä mittakaavassa kuin mistä nyt ainakin näyttäisi olevan kysymys.
2. Ristiriita ilmastotavoitteiden kanssa
Yhdysvaltain kanssa solmittava sopimus öljyn ja kaasun ostojen moninkertaistamisesta näyttäisi vetävän eri suuntaan kuin Euroopan unionin ilmastotavoite. EU-komissio on ehdottanut, että unioni tähtäisi 90 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2040 mennessä.
Tavoitteet edellyttävät sitä, että öljyn ja kaasun kaltaisista fossiilisista polttoaineista on tulevina vuosina luovuttava, vaikka lähivuosina fossiilienergiaa vielä tarvitaankin.
– Kaikki EU:n omat näkymät ovat sellaisia, että noin vuoteen 2040 mennessä energiantuotannossa kaasun ja öljyn käyttö käytännössä kokonaan loppuu, Energiateollisuuden Leskelä sanoo.
Leskelän mukaan kauppasopu ei saa lähettää sellaista viestiä, että unioni olisi luopumassa ilmastotavoitteistaan.
– Tässä on tietty riski, koska Yhdysvaltain nykyinen hallinto viis veisaa näistä ilmastotavoitteista ja nimenomaan haluaa sitoa itsensä fossiilienergiaan. EU:n ei missään tapauksessa pidä tätä kytköstä lähteä tekemään tässä yhteydessä, vaikka tämmöinen kauppadiili nyt saatiinkin aikaan.
3. EU-komissio ei voi luvata energiaostoja Suomen – saatikka firmojen puolesta
EU-komission lupauksessa yhdysvaltalaisen energian ostoista on paljon tyhjää puhetta. Energiaoikeuden professori Kim Talus toteaa, että komissiolla ei ole minkäänlaista mandaattia luvata tai määrätä eurooppalaisten energiaostoista.
– Ensimmäinen hassu juttu on se, että jäsenvaltioilla on perussopimusten mukaan oikeus päättää itse, mitä energiamuotoja ne käyttävät eli mitä energiamuotoja ne ulkomailta tuovat.
Toiseksi energiaa ostavat yritykset, eivät valtiot. Hankinnat tehdään markkinaehtoisesti.
– Mistä saa halvimmalla määrää varmastikin sen, mistä energia ostetaan, Talus sanoo.
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko toteaa, että aiemmin vastaavanlainen järjestely osoittautui tyhjäksi. Trump sai vuonna 2019 Kiinan esittämään lupauksen, jonka mukaan maa lisäisi tavaratuontiaan Yhdysvalloista 200 miljardilla dollarilla kahden vuoden kuluessa.
Lopputulos oli, että Kiina ei lisännyt ostojaan juuri ollenkaan.
Solanko arvioi, että nyt käsillä on vastaava tilanne, jossa on varsinaisen sopimuksen sijaan kyse pikemmin poliittisesta julistuksesta. Konkreettisista yksityiskohdista neuvotteluja jatketaan todennäköisesti vielä pitkään, mutta mitään sitovaa jäsenmaiden saatikka yritysten energiaostoista ei ole odotettavissa.
– Emmehän me elä sosialistisessa suunnitelmataloudessa, jossa valtio voisi tällaisia asioita edes luvata, Solanko sanoo.
4. Sopimus tekisi EU:sta riippuvaisen yhdysvaltalaisenergiasta
Eurooppa on pyrkinyt viime vuodet irtautumaan riippuvuudesta venäläisenergiaan. Energiaostojen keskittäminen USA:han tekisi unionista pahasti riippuvaisen Yhdysvalloista ja sen poukkoilevasta hallinnosta, professori Kim Talus toteaa.
– Strateginen Yhdysvaltain riippuvuuden rakentaminen ei olisi millään tavalla järkevää.
250 miljardin dollarin energiahankinnat Yhdysvalloista tarkoittaisivat uutistoimisto Reutersin mukaan sitä, että yli 80 prosenttia EU:n kaikista öljy-, LNG- ja kivihiilihankinnoista keskittyisi Yhdysvaltoihin.