Hallituksessa on syttynyt riita kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. RKP vastustaa sote-uudistuksen takia kunnille aikanaan sovitun sote-erän poistoa.
Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa, sote-erällä hyvitettiin muutoksesta kunnille aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Osalta kunnista vietiin uudistuksessa enemmän verotuloja kuin niiden sote-menoihin meni.
Kunnat ovat rahoittaneet sote-erällä jäljelle jääneitä tai niille siirtyneitä palveluita, kuten opetusta, varhaiskasvatusta ja työllisyyttä.
Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo Ylelle, että sote-erä oli keskeinen osa sote-uudistuksen rahoituspakettia.
– Sen poisto olisi ristiriidassa suhteessa hallituksen tavoitteisiin ja siihen linjaukseen, että kunnille jääviä palveluja pitäisi rahoittaa. Ja toki se olisi monelle kunnalle myös kova koulutusleikkaus. Meidän lähtökohta on se, että näitä sote-eriä ei poisteta.
Valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistamiseksi tilatussa selvityksessä ehdotettiin sote-erän poistamista. Selvityksen mukaan muutos vaikuttaisi noin sataan kuntaan eli kolmannekseen kaikista kunnista.
Kuntien taloustilanne on erilainen, joten poisto kirpaisisi toisia kuntia enemmän. Adlercreutz kuvailee vaikutuksia hyvin sattumanvaraiseksi.
– Pohjois- ja Itä-Suomen kunnat kärsivät huomattavasti, ja satunnaiset kasvukunnat myös ympäri Suomea. Esimerkiksi Espoo kärsisi todella paljon. Eli kyllä vaikutus on sattumanvarainen.
Sote-erä heiluttelee valtionosuutta
Kuntaliiton tietojen mukaan osa kunnista häviäisi poiston myötä merkittävästi rahaa, osa taas hyötyisi muutoksesta mukavasti. Neuvotteluiden keskiössä oleva muutosrajoitin rajaisi kuitenkin lopullisen summan suuruutta.
Sote-uudistuksen myötä kunnille on laskettu positiivinen tai negatiivinen sote-erä, joka vaikuttaa kunnan saamaan lopulliseen valtionosuuteen.
Suurin sote-erä on tänä vuonna Kauniaisissa, noin 1 250 euroa per asukas. Sen perässä tulevat Luhanka, Sysmä, Kuhmoinen ja Vaala. Jos sote-eriä lähdetään poistamaan, positiivisen sote-erän kuntien valtionosuudet pienenisivät.
Negatiivisen sote-erälistan kärjessä on pohjanmaalainen Kaskinen, jonka valtionosuutta sote-erä pienentää tänä vuonna 1 130 eurolla per asukas. Sen perässä listalla tulevat Eurajoki, Tuusniemi, Kemi ja Kaavi. Negatiivisen sote-erän kunnat siis voittaisivat, jos eriä poistetaan.
Voit katsoa kartasta kuuluisiko oma kuntasi muutoksen häviäjiin vai voittajiin.
Esitykseen tulossa muutosrajoitin, mutta millainen?
Selvityshenkilöt ehdottivat joulukuussa, että sote-erän poiston muutoksilla olisi euromääräinen vuosikatto ja kolmen vuoden siirtymäaika.
Kunnat voisivat menettää rahaa muutoksen myötä enimmillään 180 euroa per asukas. Vastaavasti kunnat voisivat hyötyä poistosta korkeimmillaan 240 euroa per asukas. Muutosrajoitin oli porrastettu kolmelle vuodelle.
Adlercreutzin mukaan sote-uudistuksen yhteydessä kuntien tappioiden ja voittojen määrää rajoitettiin korkeintaan 60 euroon per asukas.
– 180 tai 240 euroa tai muu summa olisi moninkertainen muutos suhteessa sote-rahoituspakettiin. Ja usean kunnan kohdalla se olisi järisyttävän iso leikkaus nimenomaan koulutukseen.
Adlercreutzin mukaan poisto kasvattaisi osalla kuntia painetta nostaa veroprosenttiaan menetysten paikkaamiseksi.
Poliittiset neuvottelut valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta ovat vielä kesken, joten vielä ei ole tiedossa millainen rajaus vaikutuksille on tulossa lopulliseen lakiesitykseen.
Se on kuitenkin varmaa, että jonkinlainen rajoitin kuntien häviölle ja hyödylle on tulossa.
Ylelle kerrotaan valtiovarainministeriöstä, että valtionosuusuudistuksen yhteisvaikutukset eivät saa olla liian suuria per asukas tai heikentää kunnan elinvoimaa liikaa. Täysimääräinen muutos ei menisi eduskunnan perustuslakivaliokunnassa läpi.
Isossa järjestelmäremontissa myös muiden valtionosuuksien muutokset vaikuttavat siihen, kuinka paljon yksittäinen kunta lopulta menettää tai voittaa, eli vaikka sote-erän poistossa kunta häviäisi, se voisi saada jotain muuta tukea enemmän.
Kuntien valtionosuuksien uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2027 alussa.
Muokattu 30.7. klo 17.15: Muokattu valtiovarainministeriön kommenttia heidän tarkennuksellaan, että valtionosuusuudistuksen yhteisvaikutukset eivät saa olla liian suuria per asukas. Aiemmin kohdassa puhuttiin sote-erän poiston vaikutuksista.