Näin Venäjän maanjäristys näkyi Suomen mittauslaitteissa

Lähes yhdeksän magnitudin järistyksen aallot rekisteröityivät myös Suomessa.

Järistyksen tuhoja.
Venäjällä Kamtšatkan niemimaalla sijaitsevassa Petropavlovsk-Kamtšatskin kaupungissa tuhoutui päiväkoti maanjäristyksen seurauksena. Kuva: EPA

Venäjällä Kamtšatkan niemimaalla tapahtunut 8,8 magnitudin maanjäristys näkyi myös Suomessa Seismologian instituutin mittalaitteissa.

Instituutin mukaan kyseessä on poikkeuksellinen järistys, sillä se oli mittaushistorian kuudenneksi voimakkain.

Vaikka aallot eivät aiheuta tuhoa Suomessa, mittalaitteistot ovat niin herkkiä, että maanjäristys näkyi niissä selvästi koko maassa. Instituutilla on reilut 40 pysyvää asemapaikkaa ympäri Suomen.

– Lähes yhdeksän magnitudin suuruisen järistyksen voima on niin valtava, että se nähdään selvästi myös eri puolilla maapalloa, sanoo Seismologian instituutin johtaja Suvi Heinonen.

Magnitudiasteikko ei ole lineaarinen vaan logaritminen. Seuraava kokonaisluku on voimakkuudeltaan aina kymmenen kertaa suurempi kuin edellinen.

Heinosen mukaan neljä magnitudia on selkeä raja. Sen ylittävät järistykset näkyvät joka puolella maapalloa.

Tältä Venäjän maanjäristys näytti Seismologian instituutin kuvassa:

Seismologisia mittauksia esittävä graafi.
Kuva: Seismologian instituutti

Kuvassa punaisella on merkitty P-aalto. Tällä tarkoitetaan runkoaaltoja. Ne etenevät kallioperässä ja tulevat maapallon syvempien kerrosten läpi.

Runkoaallot kulkevat jopa 6 000–8 000 metriä sekunnissa. Niistä saa ensimmäisen tiedon tapahtuneesta.

– Noin parikymmentä minuuttia menee, että aalto tulee toiselta puolelta maapalloa tänne Suomen mittausasemille, Heinonen kertoo.

S-aalto eli pinta-aalto on merkittävästi hitaampi. Se on esitetty kuvassa sinisellä viivalla.

Elävä maapallo on jatkuvassa muutoksessa. Maanjäristykset kertovat maapallon sisällä tapahtuvista isoista prosesseista.

Mittalaitteistot auttavat hahmottamaan ulkokuoren liikettä ja sisäosan pyörimistä. Tarkkoja ennusteita maanjäristysten ajankohdista ei kuitenkaan niidenkään avulla saada.

Uutisissa seurataan järistysten vaikutuksia järistysalueella, mutta tapahtumat heijastuvat laajemminkin kohdemaiden avuntarpeesta aina yksittäisiin matkustajiin.

Heinonen muistuttaa paljon matkustaville, että matkakohteet saattavat sijaita alueilla, joilla on maanjäristys- ja tsunamiriski. Hän painottaa, ettei halua lietsoa paniikkia, mutta ohjeistaa tarkastamaan asioita etukäteen.

– Pitäisin tärkeänä, että jos menee lomalle riskialueille, tarkastaa etukäteen, missä on evakuointireitti. Jos tulee hälytys, niin tietää, mihin pitää juosta ja miten toimia.

Tältä maanjäristys näytti Kamtšatkan niemimaalla: