Luomutuotannon väheneminen jatkuu Suomessa.
Ruokaviraston heinäkuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan Suomessa on nyt 3 874 luomutilaa. Tämä on 121 vähemmän kuin viime vuonna ja lähes 1 200 vähemmän kuin huippuvuonna 2020.
Luomun alavire näkyy myös suurissa meijeriyhtiöissä.
Suomen Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo, että luomumaidon osuus Arlan kokonaismäärästä on alle viisi prosenttia. Uusia luomusopimuksia ei tällä hetkellä tehdä, koska tuotanto ylittää kysynnän.
Osa tuottajista on siirtynyt takaisin tavanomaiseen tuotantoon.
Lisäksi osa entisistä luomutuottajista on siirtynyt luomun ja tavanomaisen maidon väliseen tuotantoon, jota Arlalla kutsutaan vapaan ja laiduntavan lehmän maidoksi.
– Vapaan ja laiduntavan lehmän maito ei edellytä luomuviljelytapaa eikä muita luomuehtoja, mutta siinä korostetaan eläinten hyvinvointia, pihattonavettaa, laiduntamista sekä ympärivuotista ulospääsyä, Kilpeläinen kertoo.
Valio ei kilpailusyistä kommentoi hinta- tai sopimusasioita. Kategoriapäällikkö Mirva Tolletin mukaan luomumaidon kysyntä on kehittynyt positiivisesti, vaikka myös joitain luomutuotteita on poistettu valikoimasta.
Luomupeltojen ja tilojen määrä laskussa
Luomuviljelty peltoala on laskenut Ruokaviraston ennakkotilaston mukaan vuodessa kahden prosentin verran ja on nyt 303 319 hehtaaria. Keskimääräinen luomutila on kuitenkin hieman aiempaa suurempi.
Tilojen määrä ja peltopinta-ala ovat viime vuosina laskeneet koko Etelä-Suomessa, kertoo Pro Agrian luomutuotannon asiantuntija Laura Jäntti.
Pirkanmaalla puolestaan luomun peltopinta-ala on noussut parin vuoden takaisesta neljä hehtaaria.
Luomuviljely Pirkanmaalla on kokonaisuudessaan kasvanut maltillisesti. Ruokaviraston tilastojen mukaan sen osuus peltoalasta oli kaksi vuotta sitten 17,8 prosenttia ja kuluvan vuoden ennakkotilastojen mukaan 18 prosenttia.
Ruokaviraston tilastojen mukaan vuonna 2023 Pirkanmaalla oli luomuviljelyssä 29 635 hehtaaria. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan ala on nyt neljä hehtaaria suurempi.
Valopilkkuja ja varovaista kasvua
Vaikka valtakunnallinen trendi näyttäisi olevan laskussa, luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras kertoo alalla näkyvän positiivisia merkkejä.
– Meillä on sellainen tuntuma, että pahimmasta kuopasta olisi selvitty. Esimerkiksi luomujauhelihan myynnissä on nähty selkeää kasvua, mikä osin johtuu jauhelihapulasta, mutta voi hyvin heijastua koko luomumarkkinaan.
Samansuuntaista viestiä tulee Pirkanmaan Osuuskaupan valikoimapäällikkö Laura Wirolalta. Hänen mukaansa luomutuotteissa on pitkän tasaisen jakson jälkeen näkynyt tänä vuonna kasvun merkkejä.
– Kasvua on ollut erityisesti lastenruuissa sekä peruselintarvikkeissa, kuten maidossa ja kananmunissa. Peruselintarvikkeissa luomu on monelle arjen valinta, koska hintaero perustuotteissa ei ole kasvanut liian suureksi.
Lasten luomuruuan suosion kasvu ei yllätä Pro Agrian Laura Jänttiä.
– Melkein vaikuttaa siltä, että joskus aikuinen laittaa itsensä toissijaiseksi ja lapsi on sitten se ensisijainen. Pienen lapsen vanhempana koen tärkeäksi, että voin tarjota lapselleni puhdasta luomuruokaa ja siinä sivussa tulee itsekin taas lisättyä luomuraaka-aineiden käyttöä.
Vaikka kotimaan kulutus olisi vaisuhkoa, suomalainen luomukaura kiinnostaa Jäntin mukaan erityisesti Keski-Euroopassa, Baltiassa ja Saksassa.
Varsinkin lastenruokien valmistuksessa puhdas suomalainen kaura on Euroopassa arvossaan.
– Ehkä brändäyksessä olisi vielä parantamisen varaa. Suomessa kuluttajat ovat tarkkoja hinnasta, mutta muualla Euroopassa luomun arvo tunnistetaan paremmin, Jäntti pohtii.
Näin luomun tulevaisuudesta ajattelevat kauppa, viljelijät ja jalostajat
Nokialainen luomuviljan viljelijä Jari Yli-Heikkilä on nähnyt alan muutoksen läheltä 29 vuoden aikana.
Hänen mukaansa luomun suosio ei kehity suoraviivaisesti, vaan vuosien varrella on nähty sekä hyviä että huonoja vuosia.
Usein luomuviljelijä painii arjessaan kannattavuuden ja epävarmuuden kanssa, mutta Jari Yli-Heikkilä ei ole harkinnut palaamista tavanomaiseen viljelyyn.
– Luomuviljely on antanut mahdollisuuden kehittää tilaa pitkäjänteisesti. Tässä näkee, miten pelto ja satotasot reagoivat viljelykiertoon ja luonnonmukaisiin menetelmiin.
Sekä kauppa, jalostajat, Pro Luomu että viljelijät näkevät luomun tulevaisuuden ratkeavan kuluttajien valinnoissa, markkinaratkaisuissa ja maatalouspolitiikassa.
Arlan Sami Kilpeläinen korostaa, että markkinan muutos on pysyvä ilmiö, johon kannattaa sopeutua.
– Luomulle on varmasti jatkossakin markkinansa, mutta rinnalle on nousemassa myös muita tuotantotapoja ja valintoja. Kuluttaja ratkaisee, mihin suuntaan mennään, ja alan pitää reagoida siihen.
Luomuviljelijä Jari Yli-Heikkilän tulevaisuudenusko perustuu siihen, että markkinat ja tukipolitiikka saadaan kuntoon.
– Suomi on pieni maa, jossa meillä on jäljellä alle 40 000 tilaa, joista vajaat 4000 luomulla. Nyt tarvitaan yhteistyötä, ei riitelyä. Luomu voisi olla Suomen valtti ruuantuotannon turvaamisessa.
Yli-Heikkilän tilalla on viljelty lähes 30 vuotta ilman keinolannoitteita ja ruiskutuksia.
Tämä tuo tilan isännän mukaan nykyisessä maailmantilanteessa turvallisuutta ja omavaraisuutta, sillä luomuviljelyssä ei olla riippuvaisia tuontilannoitteista tai -torjunta-aineista.
Uutista korjattu 13.8.2025 kello 13.04: Korjattu tekstiin ja kuvatekstiin Pirkanmaan luomuviljelypeltojen pinta-ala. Pinta-ala on kasvanut eikä vähentynyt, kuten jutussa luki aiemmin. Lisäksi korjattu tekstiin luomuviljelyn peltoalan määrä koko Suomessa. Aiemmin luvussa ei oltu huomioitu siirtyviä peltoja mukaan lukumäärään.